Rapla:n teema on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Rapla on jo pitkään ollut keskustelun, keskustelun ja syvällisen analyysin kohteena. Sen vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen on kiistaton, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen. Tässä artikkelissa tutkimme Rapla:n monia puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri puolilla. Perusteellisen tutkimuksen avulla toivomme saavamme valoa tähän ilmiöön ja antaa selkeän ja ytimekän kuvan sen merkityksestä nykymaailmalle.
Rapla | |
---|---|
![]() Tallinna maantee kulkee Raplan halki. |
|
![]() ![]() Rapla |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Raplamaa |
Kunta | Raplan kunta |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Väkiluku (2008) | 5 618 |
Rapla (saks. Rappel) on epäitsenäinen kaupunki Keski-Virossa Raplan kunnassa. Se on Raplamaan maakunnan keskus. Kaupungin asukasluku on 5 618 (vuonna 2008).
Rapla sijaitsee Raplan kunnan keskellä, Tallinnasta 50 kilometriä etelään.[1]
Raplasta on rautatieyhteys Tallinnaan ja Lellen kautta Pärnuun ja Viljandiin. Vuosina 1931–1968 käytössä ollut Rapla–Virtsu-rata johti 68 kilometrin matkan Raplasta Virtsun satamaan.
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Raplan epäitsenäisessä kaupungissa oli 5 202 asukasta, joista 4 980 (95,7 %) oli virolaisia, 138 (2,7 %) venäläisiä ja 78 (1,5 %) muita kansallisuuksia.[2]