Nykymaailmassa Märjamaa (kunta):stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Sekä työelämässä että henkilökohtaisessa maailmassa Märjamaa (kunta) on luonut merkittävän vaikutuksen luoden muutoksia ja muutoksia tavassamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Syntymisestään lähtien Märjamaa (kunta) on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa käsitellä erilaisia ongelmia ja haasteita, ja siitä on tullut olennainen osa miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Märjamaa (kunta):n perustavaa roolia elämässämme ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisiin näkökohtiin ja yhteiskuntaan yleensä.
Märjamaa vald | |
---|---|
Märjamaa vuonna 2008 |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Märjamaan entinen kunta Raplamaalla. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Raplamaa |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | entinen kunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 871,62 km² |
Väkiluku (2010) | 7 290 |
– Väestötiheys | 8,4 as./km² |
Märjamaa (vir. Märjamaa vald, saks. Merjama) oli kunta Raplamaan maakunnassa, Virossa. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Märjamaa ja Vigala yhdistettiin uudeksi Märjamaan kunnaksi.[1]
Kunnan asukasluku oli 7 290 (2010), pinta-ala 871,62 neliökilometriä ja asukastiheys 8,4 asukasta neliökilometrillä.[2] Märjamaa oli aikanaan pinta-alaltaan Viron suurin kunta. Alueen läpi kulkee Pärnun ja Tallinnan välinen valtatie 4. Märjamaa on ollut Vihannin ystävyyskunta.
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Märjamaan kunnassa (Märjamaan kauppala mukaan lukien) oli 6 603 asukasta, joista 6 399 (96,9 %) oli virolaisia, 126 (1,9 %) venäläisiä ja 75 (1,1 %) muita kansallisuuksia.[3]