Nykyään Rapla (kunta):stä on tullut yhä tärkeämpi keskustelunaihe yhteiskunnassamme. Ilmestymisestään lähtien Rapla (kunta) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Ajan myötä Rapla (kunta) on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Rapla (kunta):n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Raplan kunta (Rapla vald) |
|
---|---|
![]() Valtun kartanon tuulimylly |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Raplan entinen kunta Raplamaalla. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Raplamaa |
Juurun, Kaiun, Raplan ja Raikkülan yhdistyminen | 21.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | entinen kunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 243,39[1] km² |
Väkiluku (2016) | 9 170[1] |
– Väestötiheys | 37,7[1] as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Rapla (vir. Rapla vald) oli kunta Viron Raplamaan maakunnassa. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Raplan, Juurun, Kaiun ja Raikkülan kunnat yhdistettiin uudeksi Raplan kunnaksi.[2]
Kunta sijaitsi maakunnan keskiosassa Tallinnan eteläpuolella, ja sen hallinnollisena keskuksena toimii Raplan epäitsenäinen kaupunki. Kunnassa oli arviolta 9 170 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala oli 243,39 neliökilometriä.[1]
Kuntaan kuului Raplan epäitsenäisen kaupungin lisäksi kolme pienkauppalaa (alevik) – Alu, Hagudi ja Kuusiku – sekä 38 kylää: Alu-Metsküla, Aranküla, Hagudi, Iira, Juula, Kalevi, Kelba, Kodila, Kodila-Metsküla, Koigi, Kuku, Kuusiku-Nõmme, Kõrgu, Lipstu, Mahlamäe, Mõisaaseme, Mällu, Nõmme, Oela, Ohulepa, Oola, Palamulla, Purila, Raka, Ridaküla, Röa, Seli, Seli-Nurme, Sikeldi, Sulupere, Tapupere, Tuti, Tõrma, Uusküla, Valtu, Väljataguse, Äherdi ja Ülejõe.[3]
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Raplan kunnassa (Raplan epäitsenäinen kaupunki mukaan lukien) oli 9 051 asukasta, joista 8 667 (95,8 %) oli virolaisia, 222 (2,5 %) venäläisiä ja 156 (1,7 %) muita kansallisuuksia.[4]