Nykymaailmassa Raplan kunta on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Yhteiskuntaan, jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut Raplan kunta on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi nykyään. Raplan kunta on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä sen vaikutuksesta viestintätapaamme ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Raplan kunta:n vaikutusta elämäämme ja tarkastelemme sen vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Raplan kunta (Rapla vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Rapla sijaitsee Keski-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Raplamaa |
Juurun, Kaiun, Raplan ja Raikkülan yhdistyminen | 21.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 859,46[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 13 334[1] |
– Väestötiheys | 16 as./km² |
Raplan kunta sijaitsee Keski-Virossa Raplamaan maakunnassa viitisenkymmentä kilometriä Tallinnasta etelään.
Kunta rajoittuu etelässä Kehtnaan, lännessä Märjamaahan, pohjoisessa Saueen ja Kohilaan sekä idässä Koseen ja Türiin[2].
Raplan kunta muodostettiin vuoden 2017 kuntauudistuksessa yhdistämällä vanha Raplan kunta sekä Juurun, Kaiun ja Raikkülan kunnat uudeksi Raplan kunnaksi. Raplassa on 13 334 asukasta (1.1.2018).[1]
Kunta muodostuu Raplan epäitsenäisestä kaupungista (linna, asustusüksus), Alun, Hagudin, Juurun, Kaiun ja Kuusikun pienkauppaloista (alevik) ja 83 kylästä (küla)[3]. Kunnan keskuspaikka on Raplan kaupunki[1].
Rautatie Tallinnasta Lelleen ja edelleen Viljandiin ja Pärnuun kulkee Raplan kautta.[2]