Mustvee

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mustvee:n aihetta, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Mustvee on konsepti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti kaikki Mustvee:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen laajuus ja vaikutus. Tässä artikkelissa käsittelemme erilaisia ​​lähestymistapoja, tutkimuksia ja näkökulmia, joiden avulla lukija voi saada kattavan kuvan Mustvee:stä. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Esittämällä dataa, analyyseja ja pohdintoja pyrimme tarjoamaan täydellisen ja päivitetyn näkökulman Mustvee:een, jotta voimme osallistua keskusteluun ja lisätä tietämystä tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Mustvee
Mustveen keskustaa
Mustveen keskustaa

Mustvee

Koordinaatit: 58°51′N, 26°56′E

Valtio  Viro
Maakunta Jõgevamaa
Kunta Mustveen kunta
Kaupunkioikeudet 1938
Mustveen kunnan osaksi 2017
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi epäitsenäinen kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,45 km²
Väkiluku (1.1.2009) 1 652
 – Väestötiheys 309 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Droonilla kuvattu video Mustveesta 2022

Mustvee on Mustveen kuntaan kuuluva epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Jõgevamaan maakunnassa Keski-Virossa.

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Mustveen kaupunki, Kasepään ja Saaren kunnat, itävirumaalaiset Avinurmen ja Lohusuun kunnat sekä Torman kunnan Võtikveren kylä yhdistettiin Mustveen kunnaksi. Tällöin Mustveen kaupunki menetti itsenäisen asemansa ja siitä tuli kunnan osa.[1]

Historia

Mustvee on tunnettu paikannimenä vuodesta 1493 lähtien, nimensä se sai joessa virtaavasta turpeen värjäämästä tummasta vedestä. [2] Tuolloin Mustvee tunnettiin kalastusalueena.

1800-luvulla Mustvee alkoi kasvaa nopeasti ja sinne ilmestyi erilaisia elinkeinon harjoittajia: seppiä, kalanpyytäjiä ja kauppiaita. Mustveellä viljeltyjä ruokakasveja ja pyydystettyjä kaloja vietiin muualle Viroon, Pietariin ja jopa Suomeen. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1938, jolloin siellä oli 2 603 asukasta. [3] 1950-luvulla väestömäärä Mustveellä alkoi kuitenkin pienentyä.

Mustveen satamaa

Väestö

Vuonna 2009 Mustveellä oli 1 652 asukasta.[4] Asukkaista noin puolet on virolaisia ja puolet venäläisiä.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Mustveen kaupungissa oli 1 358 asukasta, joista 564 (41,5 %) oli virolaisia, 750 (55,2 %) venäläisiä ja 42 (3,1 %) muita kansallisuuksia.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 4.6.2018. (viroksi)
  2. ↑ Mustvee linna, Arengukava aastaseks 2007 – 2013 (pdf) (Kappale 1.1 "Ülevaade ja ajalugu") mustveelv.ee. 2008. (viroksi)
  3. ↑ Virve Tuubel: People on the shores of lake Peipsi - The past and today (pdf) 2004. Peipsi Koostöö Keskus. Arkistoitu 11.6.2007. (englanniksi)
  4. ↑ Mustvee Isamaa ja Res Publica Liit. (viroksi)
  5. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla