Nykyään Jõgevan kunta:stä on tullut erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja nopean globalisaation myötä Jõgevan kunta:stä on tullut yhä tärkeämpi keskustelunaihe eri alueilla. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai ympäristöllinen, Jõgevan kunta edustaa käännekohtaa, joka on merkinnyt ennen ja jälkeen yhteiskunnan kehitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Jõgevan kunta:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta globaaliin maisemaan.
Jõgevan kunta (Jõgeva vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Jõgeva sijaitsee Keski-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Jõgevamaa |
Jõgevan kaupungin, Jõgevan kunnan, Palamusen ja Torman yhdistyminen | 24.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 039,66[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 13 889[1] |
– Väestötiheys | 13 as./km² |
Jõgevan kunta sijaitsee Keski-Virossa Jõgevamaan maakunnassa.
Kunta rajoittuu etelässä Tarton kuntaan, lännessä Põltsamaan ja Järvan kuntiin, pohjoisessa Väike-Maarjaan ja Vinniin sekä idässä Mustveehen[2].
Jõgevan kunta muodostettiin vuoden 2017 kuntauudistuksessa yhdistämällä vanha Jõgevan kunta, Jõgevan kaupunki, Palamusen ja Torman kunnat sekä osa Pajusin ja Puurmanin kunnista. Jõgevassa on 13 889 asukasta (1.1.2018).[1]
Kunta muodostuu Jõgevan epäitsenäisestä kaupungista, Jõgevan, Kuremaan, Laiusen, Palamusen, Sadalan, Siimustin ja Torman pienkauppaloista (alevik) sekä 89 kylästä (küla)[3]. Kunnan keskuspaikka on Jõgevan kaupunki[1].
Rautatie Tallinnasta Tapan kautta Tarttoon kulkee Jõgevan kautta.[2]