Tässä artikkelissa analysoimme Põltsamaan kunta:n merkitystä nykyisessä kontekstissa ja tutkimme sen vaikutuksia eri alueilla. Põltsamaan kunta on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa. Kautta historian Põltsamaan kunta:llä on ollut keskeinen rooli eri aloilla politiikasta kulttuuriin, teknologiaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Põltsamaan kunta:n merkitys nykymaailmassa sekä sen mahdollisuudet muokata tulevaisuutta. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Põltsamaan kunta:n merkitystä nykypäivänä perusteellisen ja monialaisen analyysin avulla. Se tarjoaa kriittisen ja pohdiskelevan kuvan sen vaikutuksista ja mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista.
Põltsamaan kunta (Põltsamaa vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Põltsamaa sijaitsee Keski-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Jõgevamaa |
Põltsamaan kaupungin, Põltsamaan kunnan, Pajusin ja Puurmanin yhdistyminen | 21.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 889,56[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 10 012[1] |
– Väestötiheys | 11 as./km² |
Põltsamaan kunta sijaitsee Keski-Virossa Jõgevamaan maakunnassa.
Põltsamaan kunta rajoittuu etelässä Tarton ja Viljandin kuntiin, lännessä Põhja-Sakalaan, pohjoisessa Järvaan ja idässä Jõgevan kuntaan[2].
Põltsamaan kunta muodostettiin vuoden 2017 kuntauudistuksessa yhdistämällä vanha Põltsamaan kunta, Põltsamaan kaupunki sekä pääosa Pajusin ja Puurmanin kunnista. Põltsamaalla on 10 012 asukasta (1.1.2018).[1]
Kunta muodostuu Põltsamaan epäitsenäisestä kaupungista, Adaveren, Kamarin ja Puurmanin pienkauppaloista (alevik) sekä 58 kylästä (küla)[3]. Kunnan keskuspaikka on Põltsamaan kaupunki[1].
Valtatie 2 Tallinnasta Tarttoon kulkee Põltsamaan kautta.[2]