Nykymaailmassa Afrosoricida:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, viihteeseen ja kulttuuriin Afrosoricida on noussut keskeiseksi aiheeksi, joka herättää kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -olosuhteissa. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu jokapäiväisen elämän kaikilla osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Afrosoricida:n monia puolia, analysoimme sen vaikutusta eri aloilla ja tutkimme, kuinka se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia nykymaailmassa.
Afrosoricida | |
---|---|
![]() Hännätöntanrekki (Tenrec ecaudatus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Ylälahko: | Afrotheria |
Lahko: |
Afrosoricida Stanhope, 1998[1] |
Heimot[2] | |
|
|
Katso myös | |
Afrosoricida on nisäkkäisiin kuuluva selkärankaisten eläinten lahko.[1] Siihen kuuluu kaksi afrikkalaista heimoa, jotka vielä hiljattain luettiin osaksi hyönteissyöjien lahkoa (Insectivora). Nämä heimot ovat kultakontiaiset (Chrysochloridae) ja tanrekit (Tenrecidae), joista tunnetaan yhteensä noin 50 lajia.
Afrosoricida puolestaan on osa Afrotheria-ylälahkoa, johon kuuluvat lisäksi mm. norsut, mutteivät muut perinteiset hyönteissyöjät. Lähimpiä sukulaislahkoja ovat hyppypäästäiset ja putkihampaiset (mm. maasika).