Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Hännätöntanrekki, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Hännätöntanrekki on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua sekä herättänyt kiinnostusta alan asiantuntijoissa ja asiantuntijoissa. Näillä linjoilla tutkimme Hännätöntanrekki:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Hännätöntanrekki edustaa erittäin tärkeää aihetta nykyisessä kontekstissa, joten on välttämätöntä syventää sen ymmärtämistä ja analysointia.
Hännätöntanrekki | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Afrosoricida |
Alalahko: | Tenrecomorpha |
Heimo: | Tanrekit Tenrecidae |
Alaheimo: | Piikkitanrekit Tenrecinae |
Suku: |
Tenrec Lacépède, 1799 |
Laji: | ecaudatus |
Kaksiosainen nimi | |
Tenrec ecaudatus |
|
Synonyymit | |
|
|
Hännätöntanrekin levinneisyys |
|
Katso myös | |
|
Hännätöntanrekki eli isotanrekki (Tenrec ecaudatus) on madagaskarilainen tanrekkien heimoon (Tenrecidae) kuuluva nisäkäs. Se on Tenrec-suvun ainoa laji.[2]
Hännätöntanrekki elää alkuperäisenä lajina Madagaskarilla, jossa se on hyvin yleinen.[1] Sitä on siirretty myös Komoreille, Maskareenien Réunionille ja Mauritiukselle sekä Seychelleille.[1] Siirtoistutusten alkuperäisenä syynä on ollut saada tanrekeista ruokaa kasviplantaasien työntekijöille.[1]
Hännätöntanrekki on vaatimattoman näköinen 26–39 cm pitkä eläin, jolla on lyhyt, 1–1,5 cm:n mittainen häntä. Urokset ovat naaraita suurempia ja ne voivat kasvaa noin 1,5 kg painaviksi. Hännätöntanrekin turkissa on sekä karvoja että kovia piikkejä.
Naaras synnyttää 58–64 vuorokauden kantoajan jälkeen 16–32 poikasta. Imetysaika kestää 25–30 vuorokautta, minkä jälkeen on yleensä vielä 12–16 poikasta elossa.