Nykymaailmassa Ahmasjärvi (Utajärvi):stä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri elämänaloille. Teknologian ja globalisaation myötä Ahmasjärvi (Utajärvi):stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Ahmasjärvi (Utajärvi) on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa, miten he toimivat työpaikalla ja jopa tapaan, jolla he näkevät ympäröivän maailman. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia yksityiskohtaisesti Ahmasjärvi (Utajärvi):n merkitystä nykyään ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Ahmasjärvi | |
---|---|
Ahmasjärven Raatelahden pohjukka |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Utajärvi |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 59.219.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 99 m |
Rantaviiva | 11,1 km |
Pinta-ala | 4,2 km² |
|
Ahmasjärvi on rehevä järvi Ahmaksen kylässä Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä Rokuan kansallispuistoa. Järven pinta-ala on noin 424 hehtaaria, ja se laskee Oulujokeen.
Järvi on matala, osin hiekkapohjainen ja osin muta- sekä liejupohjainen vesiallas, joka kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen. Järveä ympäröivä maasto on pääosin hiekkamaita sekä suota, ja rannat on suurimmaksi osaksi muokattu pelloiksi. Lähes koko järvi on järvikorte- sekä järviruokokasvustojen ympäröimä.
Järvi on myös tärkeä lintuvesi, ja siellä pesii säännöllisesti noin 30 eri lintulajia. Silkkiuikkujen kanta on runsas, keskikesällä niitä voi järvenselällä nähdä jopa kahdensadan yksilön parvena. Järvellä pesii sisämaassa harvinainen kahlaaja, punajalkaviklo. Järven kaakkoisrannalle rakennettiin vuonna 1997 viisi metriä korkea lintutorni, johon mahtuu 8–10 henkilöä kerrallaan.
Toukokuu on lintubongarin kannalta paras kuukausi Ahmasjärven äärellä. Silloin sekä pesivät että muuttomatkallaan järveä taukopaikkanaan pitävät linnut ovat saapuneet sinne. Kesäkuussa järvellä pesii satoja nauru- ja pikkulokkipareja. Moni vesilintulaji, tavallisimmin jouhisorsa, haapana, tavi ja tukkasotka, pesii lokkien tuoman suojan turvin. Järven lähistöllä pesivät kaakkurit, kalasääsket ja kuikat käyvät siellä kalassa. Satunnaisesti järvellä pesii mm. harmaasorsa sekä kultasirkku. Syksyllä Ahmasjärvi hiljenee. Lokakuussa voi järvellä tosin nähdä satoja isokoskeloita kalassa.[1]
Kylät | |
---|---|
Järvet, lammikot ja lähteet |
|
Joet ja purot | |
Luonnonsuojelualueet | |
Rakennukset ja rakennelmat | |
Muistomerkit, laatat ja veistokset | |
Museot | |
Liikenne |