Alla olevassa artikkelissa analysoidaan Iso Karvasjärvi:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Iso Karvasjärvi on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena eri aloilla, niin historiassa, tieteessä, tekniikassa kuin taiteessa. Ajan myötä Iso Karvasjärvi:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme käsittelemään Iso Karvasjärvi:n merkitystä eri alueilla, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Iso Karvasjärvi | |
---|---|
Järven luoteispäätä, josta Karvasoja alkaa. |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Utajärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Karvasoja |
Järvinumero | 59.155.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 101,7 m |
Rantaviiva | 2,83 km [1] |
Pinta-ala | 0,26 km² [1] |
|
Iso Karvasjärvi on järvi Utajärven kunnan itäosassa Sanginkylässä Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä Oulun kaupungin rajaa.
Järvi sijaitsee entisen Ylikiimingin kunnan, nykyisen Oulun kaupungin, rajan vieressä, Puutturinjärvestä vajaa kolme kilometriä lounaaseen. Vain kolmisensataa metriä järven pohjoispäästä on Pikku Karvasjärvi. Järveä ympäröivät kankaat, idässä Yli-Karvasmaa, lännessä Karvaskoskenkangas ja etelässä laaja Maaselkä, jossa sijaitsee Sanginkylän kaakkoisin asumus, Karvasjärven talo. Se on nykyään metsästysmajakäytössä, kuten järvestä luoteeseen laskevan Karvasojan rannalla sijaitseva hirvikämppä.
Järvi on rehevä, rannoiltaan pääosin suota, mutta kangaspaikoilla myös kivikkoa. Järven kalastoon kuuluvat tavanomaiset hauki, ahven ja särki. Karvasoja, joka laskee Sanginjoen sivuhaaraan Koivujokeen lähellä Pienelle Kivijärvelle menevää tietä, on kapea mutta kymmenisen kilometriä pitkä puro. Karvasjärven talon lisäksi järven ympärillä ei ole ollut asutusta. Kulkuyhteys järvelle oli aikaisemmin ennen muuta seututieltä 837 Maaselän kangasta kulkevaa polkua pitkin luoteeseen. Nykyään järven lähelle tulee idästä päin Kivijärven tieltä eli Vepsän kylän suunnasta Ylikiimingistä erkaneva metsäautotie, josta pääsee Koivuselän, Honkaselän ja Pehkeensuon turvetyömaan kautta myös kaakkoon eli seututielle 837 Kemilänkylän kohdalle. Koilliseen eli Sanginkylän Puutturinjärven suuntaan ei järveltä edelleenkään ole mitään tieyhteyttä.
Kylät | |
---|---|
Järvet, lammikot ja lähteet |
|
Joet ja purot | |
Luonnonsuojelualueet | |
Rakennukset ja rakennelmat | |
Muistomerkit, laatat ja veistokset | |
Museot | |
Liikenne |