Aitopanssarimonnit
Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Aitopanssarimonnit:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Aitopanssarimonnit on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava. Aitopanssarimonnit on jättänyt merkittävän jälkensä ihmiselämän eri osa-alueille alkuperästään ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmisten välisistä suhteista poliittiseen ja taloudelliseen dynamiikkaan. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Aitopanssarimonnit:n roolia nykymaailmassa ja pohtimaan sen vaikutusta tulevaisuudessa.
| Aitopanssarimonnit | |
|---|---|
 Pistehaarniskamonni (Megalechis thoracata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Panssarimonnit Callichtyidae |
| Alaheimo: |
Aitopanssarimonnit Callichthyinae Bonaparte, 1835 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Aitopanssarimonnit (Callichthyinae) ovat panssarimonneihin kuuluvia kaloja.
Suvut
Aitopanssarimonnien alaheimossa on viisi sukua:[1]:
- panssarimonnit (Callichthys)
- ritarimonnit (Dianema)
- rantamonnit (Hoplosternum)
- Lepthoplosternum
- haarniskamonnit (Megalechis)
Koko ja ulkonäkö
Aitopanssarimonneilla (kuten panssarimonneilla yleensäkin) ei ole suomuja vaan pitkistä luulevyistä muodostunut panssari. Aitopanssarimonneilla on kaksi paria eteenpäin sojottavia viiksiä. Viikset ovat usein pitkät ja ulottuvat taakse käännettyinä selkäevän tyveen saakka. Viiksien lisäksi aitopanssarimonneilla voi olla nauhamaisia lisäkkeitä yläleuassaan ja läppämäisiä alaleuassaan. Toisin kuin monnisilla aitopanssarimonnikoiras on yleensä suurempi kuin naaras.
Alkuperä
Panssarimonnit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja ovat levinneet ylhäältä maanosan pohjoisosasta alas Argentiinan pohjoisosaan saakka.
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Aitopanssarimonnit ovat pohjakaloja ja etsivät ruokaa pohjasta.[1]
Vesiolot ja ravinto
Aitopanssarimonnit tyytyvät tavanomaisiin vesioloihin ja syövät peruskuivaruokaa. Ne tonkivat ruokaa soran joukosta, jonne ruoka helposti muuten jäisi pilaantumaan, ja ovat näin ollen hyviä "roskisdyykkareita".[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Pertti Rassi: Panssarimonnit. Gummerus, 1997. ISBN 951-97628-0-9