Akvaviitti
Nykymaailmassa Akvaviitti on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ajan myötä Akvaviitti on saavuttanut merkitystään eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Olipa kyseessä tekninen edistysaskel, historiallinen tapahtuma, julkisuuden henkilö tai jokin muu näkökohta, Akvaviitti on onnistunut vaikuttamaan merkittävästi tapaamme ajatella ja toimia. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Akvaviitti:n vaikutuksia ja merkitystä sekä sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta.[1] Sen alkoholipitoisuus on tyypillisesti 40–45 prosenttia, ja se voi olla väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste on kumina,[1][2] mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunan kuorta ja lakritsia. EU:n päätöksellä akvaviitin päämausteena voi olla myös tilli.
Juoman nimi juontaa juurensa latinan sanoihin aqua vitae, elämän vesi.[1][3]
Käyttö
Tislaus levisi Pohjolaan 1400-luvulla, ja akvaviittia käytettiin lääkkeenä esimerkiksi ruton ja reuman hoidossa.[1]
Marskin ryypyn merkittävä aineosa oli Rajamäen Akvaviitti.[4]
Muun muassa Norjassa ja Tanskassa akvaviittia nautitaan etenkin joulun aikaan. Tyypillisimmin akvaviitti nautitaan jääkaappikylmänä snapsina laimentamattomana jäähdytetyistä laseista.
Lähteet
- ↑ a b c d http://historianet.fi/kulttuuri/gastronomia/vakijuomat-viinan-historia
- ↑ http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viina.html
- ↑ http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=83 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/ylipaallikon_ja_henkilokunnan
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akvaviitti Wikimedia Commonsissa
