Ala-Asinjärvi
Nykyään Ala-Asinjärvi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Ala-Asinjärvi:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Ala-Asinjärvi on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Ala-Asinjärvi:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista mielenterveyteen sen vaikutuksista maailmantalouteen. Katsomme myös, kuinka Ala-Asinjärvi on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut eri yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään Ala-Asinjärvi:n tärkeyttä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
| Ala-Asinjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kerkonjoen valuma−alue (14.76) |
| Tulojoki | Asinjoki Ylä-Asinjärvestä |
| Laskujoki | Asinjoki Vesantojärveen [1] |
| Taajamat | Vesannon kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.765.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 106,2 m [1] |
| Pituus | 1,2 km [1] |
| Leveys | 340 m [1] |
| Rantaviiva | 3,256 km [2] |
| Pinta-ala | 15,565 ha [2] |
| Valuma-alue | 56,27 km² [3] |
| Saaria | 1 [1] |
 Ala-Asinjärvi |
|
|
|
|
Ala-Asinjärvi on Pohjois-Savossa Vesannolla sen kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2] Ainakin Keski- ja Ala-Asinjärvi ovat muodostaneet Asinjärviksi kutsutun järvien kokonaisuuden.[4]
Maantietoa
Järvi on 1,2 kilometriä pitkä, 340 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 15,6 hehtaaria. Se sijaitsee alavalla ja tasaisella metsäalueella. Järvi vaikuttaa matalalta järveltä, sillä karttoihin on merkitty laajoja ruovikoita. Järven luoteispäätä kutsutaan Keski-Asinjärveksi ja sen yhdistää kaakkoisosan Ala-Asinjärveksi kutsuttuun järvenosaan matala salmi. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 3,3 kilometriä. Rannat ovat soistunutta ja autiota metsämaata, jossa vain Keski-Asinjärven Vesannolta alkavan maantien varressa on säilynyt yksi pihapiiri ja tanssilava.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
Karttoihin on järven etelärantaan merkitty lähes järven kokoinen luonnonsuojelualue.[1]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Kerkonjoen valuma-alueella (14.76), jonka Asinjoen valuma-alueeseen (14.765) se kuuluu. Se on Asijoen läpivirtausjärvi. Keski-Asinjärveen laskee etelästä Hämeenjärvestä alkava Kalmapuro. Ala-Asinjärven tulouoma alkaa Ylä-Asinjärvestä ja lasku-uoma laskee 2,7 kilometrin päässä Asinkylällä Vesantojärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 106,2 metriä mpy., joten Asinjoen lasku-uomalle muodostuu tällä osuudella 5,1 metrin pudotus.[1][2][4]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Ala-Asinjärvi, Vesanto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Ala-Asinjärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ a b Ala-Asinjärvi (14.765.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Ala-Asinjärvi, Vesanto (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Ala-Asinjärvi, Vesanto (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.