Pielavesi (järvi)
Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Pielavesi (järvi):n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen löydämme kaikki puolet ja näkökohdat, jotka tekevät Pielavesi (järvi):stä niin kiehtovan ja relevantin aiheen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Asiantuntijoiden ja luotettavien lähteiden avulla tarkastelemme sen vaikutusta nykymaailmaan ja miten se on muokannut tapaamme nähdä ja ymmärtää Pielavesi (järvi). Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka antaa sinulle uuden ymmärryksen ja arvostuksen tätä jännittävää aihetta kohtaan.
| Pielavesi | |
|---|---|
 Pielavesi Säviänvirran kanavalta nähtynä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Pielavesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Pielaveden alue (14.74) |
| Laskujoki | Säviänvirran kanava |
| Järvinumero | 14.741.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 102,3 m [1] |
| Pituus | 23 km |
| Rantaviiva | 419,7 km [2] |
| Pinta-ala | 110,1 km² [2] |
| Tilavuus | 0,753 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 6,84 m [3] |
| Suurin syvyys | 32,4 m tai 6,84 m |
 Pielavesi |
|
|
|
|
Pielavesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Pielaveden kunnassa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 110 neliökilometriä, ja pinnankorkeus 102,3 metriä merenpinnan yläpuolella.[2]
Pielavesi saa vetensä Kymijoen vesistön latvajärvistä: luoteesta Koivujärvestä Koivujokea pitkin sekä koillisesta Lampaanjärvestä Lampaanjokea pitkin. Muut Pielaveteen laskevat vesistöt ovat pieniä. Pielaveden vedet puolestaan jatkavat matkaansa etelässä Säviänvirran kautta samassa tasossa sijaitsevaan Nilakkaan.
Luode–kaakkosuunnassa Pielaveden pituus on 22 kilometriä. Järvi on 4–7 kilometriä leveä, ja sitä luonnehtii runsas saarien määrä ja varsin rikkonainen rantaviiva (rantaviivan pituus 419 km).[2] Järven yli 500 saaresta ylivoimaisesti suurin on Kirkkosaari; myös järven pohjoisosassa sijaitseva Salonsaari on maininnan arvoinen. Suurimmat selät ovat pohjoinen Hirvenselkä, keskiosan Jylhänselkä sekä Kirkkosaaren ja muiden saarien erottama eteläinen Murtoselkä. Pielaveden kirkonkylä sijaitsee järven kaakkoisrannalla. Järvi on tunnettu kookkaasta muikustaan.
Pielaveden vedenlaatu on yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukseltaan erinomainen; Murtoselän, Sammalisenselän ja Penttilänlahden ympäristön osalta hyvä.[4]
Pielaveden vesitilavuus on 752 628 000 kuutiometriä (noin 753 kuutiohehtometriä eli 0,753 kuutiokilometriä). Vesitilavuudesta noin 22 kuutiohehtometriä on yli 20 metrin syvyydessä ja lähes 5 kuutiohehtometriä yli 25 metrin syvyydessä.[3]
Vesistösuhteet
Pielavesi (14.741.1.001) kuuluu Pielaveden lähialueeseen (14.741), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen päävesistössä (14). Toinen jakovaihe on Pielaveden alue (14.74) ja ensimmäinen jakovaihe on Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Pielavesi on Pielaveden lähialueen laajin vakavesi. Sen ohella Pielaveden lähialueella on 20 vakavettä.[5]
Lähteet
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 8.9.2010.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 8.9.2010.
- ↑ a b c Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 17.2.2022.
- ↑ Suomen ympäristökeskus: Pintavesien laatu 2000–2003 -esite 18.1.2005. Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 15.4.2013. Viitattu 24.4.2013.
- ↑ Pielaveden lähialue (14.741). Järviwiki. Viitattu 17.2.2022.
Aiheesta muualla
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 29.10.2022.
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi