Koivujärven valuma-alue

Nykymaailmassa Koivujärven valuma-alue on saavuttanut kiistattoman merkityksen useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Koivujärven valuma-alue on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion vaikutuksensa ja merkityksensä ansiosta nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Koivujärven valuma-alue:een liittyvää sen historiasta ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Seuraavien rivien aikana tulemme löytämään monia puolia ja näkökohtia, jotka tekevät Koivujärven valuma-alue:stä laajasti kiinnostavan aiheen, sekä sen merkityksen globaalissa kontekstissa.

Koivujärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.75) on Rautalammin reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 230,08 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 12,63 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Pielavesi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Pielaveden alueelle (14.74).[1][2]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin pääreittiin [1][2]:

  • Koivujoen alue (14.752)
  • Koivujärven–Kolunjärven alue (14.753)
  • Karjalaispuron valuma-alue (14.754)
  • Vehmaanpuron valuma-alue (14.755)
  • Kokonpuron valuma-alue (14.756)
  • Lehmipuron valuma-alue (14.759)
  • Haahkarinjoen valuma-alue (14.758)
  • Tikkasenjoen valuma-alue (14.757)

Lähteet

  1. a b Koivujärven valuma-alue (14.75) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4