Aihe Albert Ingman on erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Se on herättänyt laajaa keskustelua ja siitä on tullut keskustelun keskipiste eri alueilla. Albert Ingman:n vaikutus elämäämme on kiistaton, ja alan asiantuntijat ovat tunnustaneet sen merkityksen. Kautta historian Albert Ingman on ollut tärkeä rooli, sillä se on muokannut tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Albert Ingman:n eri puolia ja sen nykyistä vaikutusta. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa uppoudumme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Albert Ingman:n merkitystä elämässämme.
Albert Ingman | |
---|---|
![]() Albert Ingman vuonna 1907. |
|
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.7.1908
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Uusimaa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. maaliskuuta 1871 Helsingin pitäjä |
Kuollut | 28. joulukuuta 1948 (77 vuotta) Helsinki |
Ammatti | maalari |
|
Albert Konstantin Ingman (11. maaliskuuta 1871 Helsingin pitäjä – 28. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1] Ingman oli suomenruotsalaisen työväenliikkeen alkuvuosien johtohahmoja, mutta luopui järjestötehtävistään jo eduskuntakautensa päätyttyä.
Tapanilassa syntyneen Ingmanin vanhemmat olivat talollisen poika Albert Ingman (1839-1875) ja Maria Sofia Lindberg (s. 1845). Hän oli jonkin aikaa merimiehenä ja työskenteli sen jälkeen maalarina Helsingissä.[1] Vuosisadan vaihteessa Ingman kuului Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen (HSAF) sekä Suomen ruotsalaisen työväenliiton (FSA) perustajajäseniin ja toimi molempien puheenjohtajana.[2] Vuosina 1903-1905 hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen työväestön edustajana ruotsalaisen puolueen listalta.[3] Ingman vaikutti myös maalarien ammattiyhdistyksessä ja oli suurlakon jälkeen muodostetun Helsingin työväenasiainlautakunnan jäsen.[4]
Vuonna 1907 Ingman valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo heinäkuussa 1908 eduskunnan hajottamiseen.[1] Eduskuntatyönsä jälkeen Ingman jätti aktiivipolitiikan, mutta jatkoi järjestötoimintaa rivijäsenenä. Viimeisinä vuosinaan häntä pidettiin suomenruotsalaisen työväenliikkeen arvostettuna veteraanina, joka oli myös FSA:n kunniajäsen.[2]
Ingman kuoli Kivelän sairaalassa 77-vuotiaana joulukuussa 1948.[2] Hänet on haudattu Helsinkiin Suomen kaartin hautausmaalle.[5]
Ingmanin puoliso oli Ida Lovisa Lindström (1877-1954), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1897. Pariskunnalla oli kaksi lasta.[1]