Tässä artikkelissa perehdymme Heikki Häyrynen:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen tutkimme tärkeimpiä tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Pohdimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutusta eri alueilla sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Näiden linjojen mukaisesti uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Heikki Häyrynen:n tärkeyden ja laajuuden. Se tarjoaa täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Heikki Häyrynen | |
---|---|
![]() |
|
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.7.1908
1.6.1909–20.10.1915 |
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. joulukuuta 1875 Jämsä |
Kuollut | 20. lokakuuta 1915 (39 vuotta) Jämsä |
Ammatti | satulaseppä |
|
Verner Henrik (Heikki) Häyrynen (24. joulukuuta 1875 Jämsä – 20. lokakuuta 1915 Jämsä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1909–1915.[1]
Heikki Häyrysen vanhemmat olivat Viitasaarella syntynyt satulaseppä Heikki Juhonpoika Häyrynen (s. 1841) ja Amanda Fredrika Berg (1844−1903).[1] Kansakoulun käynyt Häyrynen työskenteli satulaseppänä.[2] Hän oli vuonna 1899 toimintansa aloittaneen Jämsän työväenyhdistyksen perustajajäseniä ja toimi myös sen puheenjohtajana. Vuonna 1907 Häyrynen valiittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Vuonna 1908 Häyrynen ei ollut ehdolla, mutta hänet valittiin jälleen 1909. Häyrynen oli myös Jämsän kunnanvaltuuston jäsen.[3]
Häyrynen kuoli pitkäaikaiseen keuhkotautiin kotonaan Jämsässä 39-vuotiaana lokakuussa 1915.[3] Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Emil Murto.[4]
Häyrysen puoliso oli Hilja Elina Friman (s. 1883), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1903.[1]