Albert Oskar Snellman

Nykyään Albert Oskar Snellman on erittäin ajankohtainen ja ajankohtainen aihe, joka kiinnittää asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, sillä sen vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä yhteiskunnan eri alueilla. Tästä syystä on tärkeää kaivaa syvemmälle Albert Oskar Snellman:een ymmärtääksesi sen vaikutus ja luodaksesi siitä tietoisen keskustelun. Tässä artikkelissa tutkimme Albert Oskar Snellman:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Lisäksi analysoimme erilaisia ​​näkökulmia Albert Oskar Snellman:een tavoitteenaan rikastaa tietoa ja tarjota kattavampi ja globaalimpi visio tästä aiheesta.

Albert Oskar Snellman
Valtiopäivämies Albert Oskar Snellman (1877)
Valtiopäivämies Albert Oskar Snellman (1877)
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1844[1]
Oulu
Kuollut1. toukokuuta 1894[1]
Kristiinankaupunki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti liikemies
Vanhemmat Johan Wilhelm Snellman G:son ja Johanna (Jeannette) Enbom[1]
Puoliso Rosina (Rösli) Susanna Bernard[1]
Lapset Elin Johanna Snellman

Albert Oskar Snellman (24. kesäkuuta 1844 Oulu – 1. toukokuuta 1894 Kristiinankaupunki) oli suomalainen kauppaneuvos (1884) ja valtiopäivämies.

Snellmanin vanhemmat olivat kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellman G:son ja Jeanette (Johanna) Enbom. Isänsä kuoltua Albert Oskar Snellman oli J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneen toimitusjohtajana 1881–1894. Snellman oli perustamassa 1893 Kemin Puutavara Osakeyhtiötä yhdessä oululaisen Bergbomin kauppahuoneen kanssa.

Snellman oli porvarissäädyssä Oulun edustaja valtiopäivillä 1877–1878, 1882, 1885, 1888 ja 1891.[2] Hän kuului Oulun kaupunginvaltuustoon 1874–1894 ja oli myös valtuuston puheenjohtajana. Snellman myötävaikutti siihen että rautatie saatiin rakennettua Ouluun 1886. Hän oli perustamassa vuonna 1893 yhdessä Bergbomin kauppahuoneen kanssa Kemi Oy:tä – nimellä Trävaruaktiebolaget Kemi, jota Snellman johti vuoden kuolemaansa asti. Vuonna 1907 Oulun kaupunki nimesi Tehdaskadun Albertinkaduksi A. O. Snellmanin kunniaksi.

Snellman oli naimisissa vuodesta 1868 sveitsiläissyntyisen Rosina Susanna Bernhardin (1843–1898) kanssa. Tämä oli tullut Ouluun kotiopettajattareksi opettamaan ranskaa ja saksaa. Heillä oli yksi tytär Elin Johanna (1869–1956), joka meni naimisiin vuonna 1891 Oulun 4. tarkk'ampujapataljoonassa luutnanttina aiemmin palvelleen konttoristi Johan Reinhold Weckmanin kanssa.

Huonosta terveydestä kärsinyt Snellman kuoli jo 49-vuotiaana. Hänen jälkeensä Snellmanin kauppahuoneen johtoon siirtyi veli Karl August Snellman joka johti sitten kauppahuonetta aina vuoteen 1918 saakka.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Karonen, Petri: Kauppaneuvos Albert Oskar Snellman (1844–1894). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 6.12.2010
  2. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 312–313. Helsinki: Otava, 1921.