Tässä artikkelissa perehdymme Alexander Haig:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja erilaisia sovelluksia nykyään. Alexander Haig on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ammattimaiseen merkitykseen. Ajan mittaan Alexander Haig:llä on ollut ratkaiseva rooli historiassa, ja se on vaikuttanut kulttuureihin, suuntauksiin ja liikkeisiin ympäri maailmaa. Syvän analyysin avulla tutkimme, kuinka Alexander Haig on muokannut tuntemaamme maailmaa ja jättänyt pysyvän jäljen todellisuuden ymmärtämiseen. Valmistaudu tutustumaan Alexander Haig:n kiehtoviin puoliin ja tapaan, jolla se edelleen muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.
Alexander Haig | |
---|---|
![]() |
|
Yhdysvaltain 59. ulkoministeri | |
Presidentti | Ronald Reagan |
Edeltäjä | Edmund Muskie |
Seuraaja | George P. Shultz |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. joulukuuta 1924 Philadelphia, Pennsylvania |
Kuollut | 20. helmikuuta 2010 (85 vuotta) Baltimore, Maryland |
Puoliso | Patricia Haig |
Tiedot | |
Puolue | Republikaanit |
Uskonto | Katolinen |
![]() Nimikirjoitus |
|
Sotilaspalvelus | |
Palvelusmaa(t) |
![]() |
Puolustushaara | Yhdysvaltain maavoimat |
Sotilasarvo | kenraali |
Taistelut ja sodat |
Korean sota Vietnamin sota |
|
Alexander Meigs Haig (2. joulukuuta 1924 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat − 20. helmikuuta 2010[1]) oli yhdysvaltalainen sotilas ja poliitikko, joka toimi maansa ulkoministerinä.
Hän osallistui muun muassa Vietnamin sotaan ja toimi Yhdysvaltain Euroopan joukkojen ja Naton komentajana 1974–1979 sekä aseteollisuuden palveluksessa. Ronald Reaganin tultua valtaan hänet nimettiin 1981 Yhdysvaltain ulkoministeriksi, mutta erimielisyydet presidentin kanssa johtivat vuonna 1982 eroon.
Haig syntyi Bala Cynwyd -nimisessä Philadelphian kaupungin esikaupungissa 2. joulukuuta 1924. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan kymmenen ja Haigin äiti kasvatti hänet yksin. Haig opiskeli Notre Damen yliopistossa kaksi vuotta ennen siirtymistään West Pointiin vuonna 1944.[1]
Haig toimi Douglas MacArthurin esikunnassa Japanissa ennen Korean sotaa ja sen aikana. 1960-luvulla hän palveli Pentagonissa ja puolustusministeri Robert McNamaran apulaisena ennen kuin siirtyi Vietnamiin komentamaan pataljoonaa 1. divisioonan osana. Hän ansaitsi sodassa kaksi Silver Star -arvomerkkiä, kaksi Purple Heart -arvomerkkiä ja Distinguished Service Cross -arvomerkin.[1]
Haig toimi Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentajana viisi vuotta vuodesta 1974 vuoteen 1979. Häntä vastaan tehtiin murhayritys Brysselissä vuonna 1979.[1]
Presidentti Ronald Reagan nimitti Haigin Yhdysvaltain ulkoministeriksi vuonna 1981. Haig sai lähes välittömästi maaliskuussa 1981 arvostelua esittämästään lausunnosta "As of now, I am in control of the White House" (suom. tällä hetkellä minä hallitsen Valkoista taloa) John Hinckleyn Reagania vastaan tekemän murhayrityksen jälkeen ja varapresidentti George Bushin ollessa vielä matkalla Texasista Washingtoniin.[1]
Haig erosi ulkoministerin tehtävästä 5. heinäkuuta 1982. Hän ei virassa ollessaan ollut yksimielinen Reaganin ulkopoliittisten päätösten kanssa.[1]
Haig pyrki republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuonna 1988, mutta jättäytyi pois jo ennen New Hampshiren esivaaleja. Hän kannatti ehdokkaaksi lopullisen voittajan sijasta Bob Dolea.[1]
Haig kuoli Baltimoressa Johns Hopkinsin sairaalassa 20. helmikuuta 2010.[1]