Tässä artikkelissa tutkimme Dean Rusk:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, vaikutuksia ja mahdollisia sovelluksia eri yhteyksissä. Julkiselle näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Dean Rusk on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja synnyttänyt keskustelua useilla eri aloilla. Näillä sivuilla uppoudumme Dean Rusk:n universumiin, paljastamme sen monia puolia ja tarjoamme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä ilmiöstä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Dean Rusk:tä ja tarjoamaan lukijoillemme syvän ja rikastuttavan ymmärryksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Dean Rusk | |
---|---|
![]() |
|
Yhdysvaltain 54. ulkoministeri | |
Presidentti |
John F. Kennedy Lyndon B. Johnson |
Edeltäjä | Christian Herter |
Seuraaja | William P. Rogers |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. helmikuuta 1909 Cherokee County, Georgia |
Kuollut | 20. joulukuuta 1994 (85 vuotta) Athens, Georgia |
Tiedot | |
Puolue | Demokraatit |
Uskonto | Presbyteeri |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
David Dean Rusk (9. helmikuuta 1909 Cherokee County Georgia, Yhdysvallat – 20. joulukuuta 1994) oli Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 1961–1969 presidenttien John F. Kennedy ja Lyndon B. Johnson alaisuudessa.
Rusk toimi uransa alussa muun muassa yliopistonopettajana, kunnes tuli 1946 ulkoministeriöön.[1] Hänet nimitettiin vuonna 1950 apulaisulkoministeriksi, ja hän vaikutti merkittävästi Yhdysvaltojen toimintaan Korean sodassa. Vuonna 1952 hän siirtyi ulkoministeriöstä Rockefeller-säätiön palvelukseen toimien sen johtajana vuosina 1952–1960.[1]
Presidentti John F. Kennedy nimitti Ruskin vuonna 1961 ulkoministerikseen.[1] Hän oli vuonna 1962 mukana neuvottelemassa rauhanomaista ratkaisua Kuuban ohjuskriisiin.[2]
Rusk kannatti sotilaallisia toimia kommunismin leviämisen ehkäisemiseksi, ja hänestä tuli yhdessä puolustusministeri Robert McNamaran kanssa yksi Vietnamin sodan merkittävimmistä tukijoista.[2] Hänen päättäväinen kommunismin vastainen linjansa ilmeni myös siten, että hän vastusti Kiinan kommunistihallinnon tunnustamista Kiinan kansan lailliseksi edustajaksi.
Rusk kuului demokraattiseen puolueeseen, joten hän joutui jättämään ulkoministerin tehtävät republikaani Richard Nixonin tullessa presidentiksi vuonna 1969.
Ulkoministeriuransa jälkeen Rusk toimi vuosina 1970–1984 kansainvälisen oikeuden professorina Georgian yliopistossa. Vuonna 1977 yliopistoon perustettiin hänen mukaansa nimetty Dean Rusk Center for International Law and Policy.[3]