Amazonindelfiini
Nykymaailmassa Amazonindelfiini:stä on tullut kasvava kiinnostuksen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Akateemisesta ympäristöstä liiketoimintaympäristöön Amazonindelfiini on tulossa merkitykselliseksi, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Amazonindelfiini:n ymmärtämisen ja käsittelemisen merkitys käy yhä selvemmäksi. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Amazonindelfiini on kehittynyt ajan myötä, sen vaikutusta eri yhteisöihin ja sektoreihin sekä mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Amazonindelfiini on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta politiikkaan ja teknologiaan.
| Amazonindelfiini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
| Heimo: | Iniidae |
| Suku: |
Inia d'Orbigny, 1834 |
| Laji: | geoffrensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Inia geoffrensis |
|
 Amazonindelfiinin levinneisyys |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Amazonindelfiini[3][4][5][6] eli inia[3][4][6], aiemmin myös boutu[3][4] (Inia geoffrensis) on maailman suurin jokivalaidensukuinen valas. Laji on harvinainen, mutta kuitenkin sukupuutolta turvatumpi kuin sukulaislajinsa. Sen suurin uhka on kalastus. Lajia jää kalastajien verkkoon, ja 2000-luvulla sitä on alettu tappaa enenevästi syötiksi. Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi.[7]
Koko ja ulkonäkö
Uros voi kasvaa kolme metriä pitkäksi ja painaa 100–150 kg, naaras on pienempi. Amazonindelfiinillä on jokidelfiineille ominainen pitkä kuono, jossa on paljon hampaita. Sillä on otsassaan eräänlainen pullistuma ("otsameloni"), joka voi muuttaa muotoaan. Amazonindelfiini on nuorena vaaleanharmaa, mutta muuttuu vanhemmiten vaalean sinivihreästä vaalean punertavaksi. Amazonindelfiineillä ei ole varsinaista selkäevää, vaan lihainen harjanne selässä.
Elinympäristö
Amazonindelfiinit elävät Amazonin ja Orinocon vesistöissä ja niiden sivujoissa Brasiliassa, Boliviassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Venezuelassa.[7]
Ravinto
Amazonindelfiinit syövät äyriäisiä, rapuja, kaloja ja simpukoita.
Saalistus
Amazonindelfiinillä on huono näköaisti (surkastuneet silmät) mutta erittäin hyvä kuuloaisti. Se paikantaa saaliinsa kaikuluotauksen avulla. Se lähettää korkeita naksahduksia äänisarjoina, joissa on noin 80 naksahdusta sekunnissa. Äänet lähtevät sen "otsamelonista".
Käytös
Amazonindelfiini viettää elämästään suurimman osan yksin tai enintään muutaman lajitoverin kanssa. Erakkoelämä on hyvin tyypillistä jokidelfiineille, mutta harvinaista muille valaille.
Lähteet
- ↑ da Silva, V., Trujillo, F., Martin, A., Zerbini, A.N., Crespo, E., Aliaga-Rossel, E. & Reeves, R.: Inia geoffrensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Inia Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Cajander, Veli-Risto & Similä, Tiu: Suurvalaat ja delfiinit, s. 202–203. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08889-0
- ↑ a b c Cajander, Veli-Risto; Similä, Tiu: Tieteellinen englanti-suomi -valassanakirja (arkistoitu versio) Whale watching web. 1987. Rauno Lauhakangas. Arkistoitu 5.11.2011. Viitattu 23.11.2011.
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 58, 320. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X
- ↑ a b Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 143, 292, 295. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2
- ↑ a b da Silva, V. & Trujillo, F. & Martin, A. & Zerbini, A. N. & Crespo, E. & Aliaga-Rossel, E. & Reeves, R: Inia geoffrensis The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
