Nykyään Hammasvalaat on kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Hammasvalaat on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sen vaikutus ja merkitys ovat ylittäneet rajat, ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan kohtauspaikka. Tässä artikkelissa tutkimme Hammasvalaat:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen heijastuksia tulevaisuuteen. Sen alkuperästä sen evoluutioon ajan myötä syvennymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Hammasvalaat:n tärkeyden nykyisessä todellisuudessamme.
Hammasvalaat | |
---|---|
![]() Pullokuonodelfiini (Tursiops truncatus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Valaat Cetacea |
Alalahko: |
Hammasvalaat Odontoceti Flower, 1867 |
Katso myös | |
Hammasvalaat (Odontoceti) on toinen valaiden nykyisistä alalahkoista. Siinä on hetulavalaiden lahkoa paljon enemmän lajeja. Hammasvalaiden ryhmään kuuluu pyöriäisiksi, delfiineiksi ja valaiksi kutsuttuja lajeja.
Hammasvalaat ovat keskimäärin hetulavalaita pienempiä. Pienimpien lajien pituus on noin metri, kookkain laji taas on 18 metrin pituinen kaskelotti. Koiras on aina naarasta suurempi. Hammasvalaiden saaliseläimet ovat paljon suurikokoisempia kuin hetulavalaiden.
Kallo on epäsymmetrinen valaiden kaikuluotauskyvyn takia: osa oikean puoliskon luista on kehittynyt voimakkaammiksi kuin vastaavat luut vasemmalla puolella.
Hampaiden lukumäärä vaihtelee kahdesta 250:een; joskus hampaita on vain alaleuassa. Hampaat ovat rakenteeltaan yksinkertaisia tarttumahampaita,[1] useimpien lajien hampaat ovatkin suipot ja terävät. Ravintonsa hammasvalaat nielevät silti kokonaisena, sillä hampaita ei käytetä saaliin hienontamiseen vaan vain sen kiinni saamiseen.
Sieraimet ovat kehittyneet yhdeksi epäsymmetrisesti sijaitsevaksi hengitysreiäksi,[2] joka sijaitsee päälaella. Hajulimakalvo ja aivojen hajukeskus puuttuvat kokonaan.
Kurkunpään kaksi rustoa muodostaa hanhen nokan muotoisen putken, joka ulottuu pitkälle nenäonteloon ja sulkeutuu tarvittaessa rengaslihaksen avulla. Hammasvalaiden suunnistuksessa ja viestinnässä käyttämä ääntely ei synny kurkunpäässä, koska äänijänteitä ei valailla ole lainkaan, vaan nenäontelossa.
Monien hammasvalaslajien aivot – etenkin pikkuaivot – ovat erittäin kehittyneet ja hyvin suuret. Aivokuori on paljon poimuisempi kuin ihmisellä[3].
Hammasvalaisiin kuuluu seitsemän elossa olevaa heimoa:[4]