Rustokudos
Nykymaailmassa Rustokudos on saavuttanut suuren merkityksen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Rustokudos:llä on ratkaiseva rooli päätöksenteossa ja tavassa, jolla kohtaamme päivittäisiä haasteita. Rustokudos on pitkään ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. He pyrkivät ymmärtämään paremmin sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Rustokudos:een liittyviä eri näkökohtia sen kehityksestä ajan mittaan sen vaikutukseen nykyaikaiseen elämään. Analysoimme myös sen merkitystä yksilön ja kollektiivisen kehityksen kannalta sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Rustokudos on eräs tukikudoksen tyyppi.[1] Rustoa esiintyy muun muassa niveltyvien luiden päissä, kylkiluissa, henkitorvessa, selkänikamien välilevyissä, nenässä ja korvissa.[2][3]
Rusto on puolijäykkää kudosta, eli se on taipuisaa mutta säilyttää muotonsa.[2][1] Taipuisuutensa rusto saa kollageenista ja aggrekaanista.[2]
Rustokudoksessa ei ole verisuonia, hermoja eikä imusuonia.[4] Ravinteensa rusto saa muun muassa nivelnesteestä diffuusion kautta.[2]
Rustosolut sijaitsevat ryppäittäin lakuunassa eli tiiviin kapselin sisässä. Rustosolut eivät juurikaan jakaannu, ja rustosolun kyky uudistua vaurioitumisen jälkeen on erittäin rajallinen.[2]
Yksilönkehityksen aikana rustokudos muovaa kehittyvien luiden muodon muodostamalla mallin, joka sitten luutuu.[2]
Ihmisen elimistön rustotyypit ovat lasirusto, kimmorusto ja syyrusto. Rustokudoksen tyyppi määräytyy sen perusteella, millaisia kuormitusvoimia rustoon kohdistuu.[2]
Lähteet
- ↑ a b rustokudos Duodecim Terveyskirjasto. 18.10.2016. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ a b c d e f g Yleistä rustosta Solunetti
- ↑ Heikki Hervonen: Kasvavatko nenä ja korvat koko elämän ajan? Helsingin Sanomat. 10.1.2012. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ Sjastaad, Hove, Sand: "Physiolgy of Domestic Animals". Scandinavian Veterinary Press, 2003, s. 57.