Andrei III

Tänään haluamme sukeltaa Andrei III:n kiehtovaan maailmaan. Millaisen lähestymistavan annammekin, Andrei III on aina herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta ihmiskunnassa. Andrei III on jättänyt jälkensä maailmaan käsittämättömillä tavoilla, joko tutkimuksen kohteena, historiallisena henkilönä tai luovuuden innoittajana. Se on kautta historian ollut keskustelun, analyysin ja ihailun kohteena, ja sitä on pidetty vertailukohtana eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme Andrei III:n eri puolia ja yritämme valaista sen merkitystä ja vaikutusta ihmiselämän eri osa-alueisiin.

Andrei III Aleksandrovitš (ven. Андрей Александрович, 1255–1304) oli Vladimirin ruhtinas vuosina 1293–1304. Hän oli yksi Aleksanteri Nevskin pojista. Andrei Aleksandrovitš oli myös Novgorodin, Kostroman ja Gorodetsin ruhtinas.

Sota Karjalasta

Ruhtinas Andrei lähetti talvella 1294 sotajoukon kukistamaan rakenteilla olleen Viipurin linnan, jonka hän katsoi uhkaavan valtaansa. Andrein joukot piirittivät Viipuria, mutta eivät onnistuneet valtaamaan sitä. Seuraavana vuonna novgorodilaiset piirittivät Käkisalmea, surmasivat linnoituksen puolustajat ja polttivat puiset rakennelmat. Keväällä 1301 Andrein sotajoukko valtasi piirityksen jälkeen Maankruunun linnoituksen, surmasi sen puolustajat ja poltti linnoituksen.[1]

Lähteet

  1. ↑ Seppälä, Helge: Vuosisatainen taistelu Karjalasta, s. 14-15. Kustannus Oy Taifuuni, 1994. ISBN 951-581-033-7
Vladimirin vaakuna Edeltäjä:
Dmitri Aleksandrovitš 		Vladimirin suuriruhtinas
1293–1304 		Seuraaja:
Mihail Jaroslavitš