Nykymaailmassa Mstislav II on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, kulttuurisella tai teknologisella alalla Mstislav II on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Ajan myötä Mstislav II:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe, koska sen seuraukset ja vaikutukset vaikuttavat merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mstislav II:n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskunnassa.
Mstislav II Izjaslavitš, kastettuna Fjodor (ukr. Мстислав Ізяславич) ; (k. 1170) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1167–1169.[1]
Hän oli Izjaslav II Mstislavitšin ja Saksan kuningas Konrad III:n ja hänen ensimmäisen puolisonsa Gertrude von Comburgin, mahdollisesti Agnes von Hohenstaufen nimisen tyttären poika.[1] Hänellä oli neljä sisarusta, joista hän oli vanhin lapsi. Hänen veljensä oli Kiovan ruhtinas Jaroslav II ja sisarensa Eudokia oli Puolan suurherttua Mieszko III:n puoliso.
Iso-isoisänsä Vladimir Monomahin tavoin hän kokosi kiovalaiset ruhtinaat yhteen taistelemaan kumaaneja vastaan ja löi nämä Orel-joella vuonna 1168. Hän ei kyennyt torjumaan Andrei Bogoljubskin hyökkäystä Kiovaan vuonna 1169 vaan joutui pakenemaan Volyniaan.[1]
Vuonna 1151 Mstislav avioitui Puolan herttua Bolesław III:n ja Salome von Bergin tyttären Agnieszkan (n. 1137–1182 jälkeen) kanssa.
Heille syntyvät lapset:
Mahdollisesti nimeltä tuntemattoman ensimmäisen puolison tai nimeltä tuntemattoman jalkavaimon kanssa: