Aihe Roman I on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Ristiriitaisten mielipiteiden ja erilaisten näkemysten myötä Roman I on muodostunut asiantuntijoiden ja yleensäkin yhteiskunnan keskustelunaiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Roman I:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme Roman I:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen merkitystä eri alueilla. Lisäksi tutkimme, kuinka Roman I on kehittynyt ajan myötä ja mikä on sen tulevaisuuden projektio. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä sinun tulee tietää Roman I:stä!
Roman I Mstislavitš, myös Roman Suuri (ukr. Роман Мстиславич); (n. 4. huhtikuuta 1152 – 19. kesäkuuta 1205 lähellä Zavikhostin kaupunkia, Puola) oli Novgorodin ruhtinas vuosina 1168–1170 nimellä Roman II, Vladimirin ruhtinas vuosina 1170-1205 ja Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1204-1205.[1][2]
Hänen isänsä oli Mstislav II ja äitinsä Piast-sukuun kuulunut puolalainen prinsessa Agnieszka. Hän peri Vladimirin isältään ja laajensi valtaansa Volyniassa. [1]
Vuonna 1199 hän sai valtaansa myös Galitsian, ja yhdisti alueet Galitsian ja Volynian ruhtinaskunnaksi. Hän kävi kaksi voitokasta sotaretkeä kumaaneja vastaan vuosina 1201–1202 ja 1203–1204, ja valloitti myös Kiovan vuonna 1204.[1]
Roman oli taitava poliittinen ja sotilaallinen johtaja, joka pani pajarit järjestykseen ja antoi porvareille lisää vapauksia. Hänestä tuli Romanovitšien dynastiaksi kutsutun sukuhaaran kantaisä.[1] Dynastia hallitsi Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta 1200–1340.[3]
Hänen ensimmäinen puolisonsa oli vuonna 1188 Predslava Rurikovna (k. 1204 jälkeen), joka oli Kiovan ruhtinas Rurik Rostislavitšin [2] ja Turovin prinsessa Annan tytär. Hän otti eron Predslavasta vuonna 1196.
Heille syntyivät lapset:
Toinen puoliso Anna-Euphrosyne Angelina (k. 1253) oli Bysantin keisari Isaak II Angeloksen ja Irene Palaiologinan tytär. Hän toimi alaikäisen poikansa Daniel Romanovitšin sijaishallitsijana vuosina 1205−1214.[4]
Heille syntyivät lapset: