Anglikaanisen kirkon sakramentit

Nykymaailmassa Anglikaanisen kirkon sakramentit on erittäin ajankohtainen aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua ja keskustelua yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Anglikaanisen kirkon sakramentit on kiinnittänyt eri alojen ihmisten huomion ja ollut alan asiantuntijoiden analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti, on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Anglikaanisen kirkon sakramentit:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen kehitystä, sen haasteita ja mahdollisuuksia sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Osa artikkelisarjaa
Anglikanismi
Tausta ja historia
Teologia
Teokset
Organisaatio
Henkilöt

Anglikaanisen kirkon mukaan sakramentit ovat todellisia armonvälineitä. Kristuksen asettamia sakramentteja on kaksi: kaste ja ehtoollinen.[1] Sakramentit ovat näin ollen samat kuin muissakin protestanttisissa kirkoissa.lähde?

Kasteen ja ehtoollisen lisäksi Book of Common Prayerin pappisvihkimyskaavassa annetaan kuitenkin myös valtuutus synninpäästöön ripissä:

»Receive the Holy Ghost for the Office and Work of a Priest in the Church of God, now committed unto thee by the Imposition of our hands. Whose sins thou dost forgive, they are forgiven; and whose sins thou dost retain, they are retained. And be thou a faithful Dispenser of the Word of God, and of his holy Sacraments; In the Name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost. Amen.[2] »

Anglikaanisessa kirkossa on käytössä lapsikaste. Kasteessa ihminen tulee kirkon jäseneksi ja saa anteeksiantamuksen synneilleen.[3] Ehtoolliskäsitys on muuttunut ajan kuluessa. Anglikaanisen kirkon ehtoolliskäsitys oli alkuperäisesti samanlainen kuin reformoiduilla kirkoilla: ehtoollinen nähtiin muistoateriana Kristukselle. Nykyään ehtoolliskäsitys vaihtelee kirkon suuntauksen mukaan.[1]

Vuonna 1981 julkaistussa anglikaanis-roomalaiskatolisen niin sanotun ARCIC-prosessin ekumeenisessa asiakirjassa ”Eucharistic Doctrine” (1971) anglikaanisuuden opetukseksi vahvistettiin Kristuksen todellinen läsnäolo ehtoollisessa.[4] Anglikaanisen kirkkoyhteisön vuoden 1988 Lambeth-konferenssi vahvisti muun muassa eukaristiaa käsittelevän ARCIC-dokumentin opetuksen "olemukseltaan yhdenmukaiseksi anglikaanien uskon kanssa" (consonant in substance with the faith of Anglicans).[5][6] Tämä näkyy myös Porvoon sopimuksen tekstissä vuodelta 1992.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Katri Hanki, Outi Könni, Seppo Nyyssönen: "Verso 2 Maailmanlaajuinen kristinusko" Sanoma Pro Oy, 2016, sivut 58–60.
  2. ↑ The Form and Manner of Ordering of Priests Book of Common Prayer 1662]
  3. ↑ "Uskonnot Suomessa - uskonnot.fi
  4. ↑ Anglican - Roman Catholic International Commission - ”Eucharistic Doctrine”
  5. ↑ The Lambeth Conference. Resolutions Archive from 1988, Resolution 8
  6. ↑ Lambeth Conference Reader, 2008
  7. ↑ Porvoon yhteinen julkilausuma, 32 h