Anton Makarenko

Nykymaailmassa Anton Makarenko:stä on tullut yhä enemmän monien ihmisten kiinnostuksen aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Anton Makarenko on tullut merkitykselliseksi yhteiskunnan eri alueilla politiikasta tieteeseen. Kautta historian Anton Makarenko on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja provosoinut loputtomia tutkimuksia ja tutkimuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Anton Makarenko:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen merkitystä nykymaailmassa. Pyrimme käsittelemään Anton Makarenko:tä kokonaisvaltaisesti sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyisyyteen pyrkien ymmärtämään sen merkitystä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.

Anton Makarenko 1920-luvulla.

Anton Semjonovitš Makarenko (ven. Анто́н Семёнович Мака́ренко, 13. maaliskuuta 1888 Harkovan läänin Sumyn kihlakunnan Belopolje – 1. huhtikuuta 1939 Moskova) oli neuvostoliittolainen kasvatustieteilijä ja kirjailija.

Anton Makarenko syntyi rautatieläisen perheeseen, suoritti opettajakurssin Krementšugissa ja työskenteli opettajana Ukrainassa. Hän valmistui Pultavan opettajainstituutista vuonna 1917. 1920–1930-luvuilla Makarenko johti alaikäisten rikollisten työsiirtolaa Pultavan lähellä ja lasten työkommuunia Harkovan esikaupungissa. Vuonna 1937 hän siirtyi Moskovaan keskittyäkseen kirjalliseen ja teoreettiseen toimintaansa.[1][2]

Makarenkon kasvatusfilosofia korostaa kollektivismin ja työn merkitystä sekä vanhempien vastuuta perheessä. Hän esitti näkemyksensä teoreettisten kirjoituksiensa ohella kaunokirjallisissa teoksissaan kuten Paljasjalkaiset isännät (Pedagogitšeskaja poema, 1933–1935) ja Liput torneissa (Flagi na bašnjah, 1938).[1][3] Kirjailijan ajatukset herättivät aluksi kritiikkiä, mutta Stalinin autoritarismin voimistuessa niitä alettiin pitää ”kommunistisen kasvatuksen” malliesimerkkinä[2].

Suomennettuja teoksia

Lähteet

  1. ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 228–229. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  2. ↑ a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 459. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 6–8. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6

Aiheesta muualla