Arosuohaukka
Nykyään Arosuohaukka:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Taloudellisista vaikutuksistaan poliittisiin päätöksiin Arosuohaukka on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi ajankohtaisissa keskusteluissa ja keskusteluissa. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää analysoida sen eri ulottuvuuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arosuohaukka:n eri puolia ja sitä, miten ne ovat muokanneet ja vaikuttaneet ympäristöömme.
| Arosuohaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Suohaukat Circus |
| Laji: | macrourus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Circus macrourus |
|
 vaalean vihreä – pesimisalue sininen – talvehtimisalue tumman vihreä – pysyvä populaatio |
|
| Katso myös | |
Arosuohaukka (Circus macrourus) on päiväpetolintuihin kuuluva haukka, joka on 2010-luvun alussa pesinyt Suomessakin muutaman parin voimin.
Koko ja ulkonäkö
Arosuohaukka on noin 40–50 cm pitkä ja siipien kärkiväli on noin 100–120 cm. Naaras on koirasta selvästi suurempi.
Koiraan höyhenpuku on alta vaalea ja päältä vaaleanharmaa, lukuun ottamatta siivenkärkien mustia salmiakkikuvioita. Naaras on päältä ruskeankirjava ja vatsapuolelta vaaleampi.
Laji muistuttaa paljon niittysuohaukkaa ja sinisuohaukkaa. Koiraan erottaa sinisuohaukasta terävän siiven, lähes valkoisen värityksen ja käsisiiven mustan kuvion muodon perusteella. Naaras vaikea erottaa sinisuohaukasta: käsisiipi terävä, käsisulkien kärjet vaaleat. Nuori lintu muistuttaa enemmän nuorta niittysuohaukkaa viiruttoman rinnan, ruosteenpunertavan värityksen ja terävän siiven takia, mutta nuoren arosuohaukan kaulassa on selvä vaalea kauluri ja käsisiiven takareuna on vaaleampi kuin niittysuohaukalla. Muiden kuin koiraspukuisten suohaukkojen määrittäminen vaatii asiantuntemusta ja kokemusta, lintu on nähtävä hyvin ja on tiedettävä tarkasti mitä katsotaan.
Elinympäristö
Pesimäalueilla arosuohaukka suosii laajoja peltoalueita, ja kosteikkoisia niittyjä. Talvet se viettää myös avoimilla paikoilla. Muuttoaikoina viihtyy soilla, viljelyksillä, peltoaukeilla ja rantaniityllä.
Lisääntyminen
Arosuohaukka rakentaa pesänsä maahan korkean heinikon suojaan ja munii 4–6 vaaleaa munaa.
Ravinto
Arosuohaukat pyydystävät pikkunisäkkäitä, liskoja ja lintuja. Saaliinsa ne yllättävät liitämällä matalalla niittyjen ja peltojen yllä.
Levinneisyys
Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se on muuttolintu ja viettää talvensa pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras. Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla, mutta jää nähtäväksi vakiintuuko laji Suomeen pysyväksi pesimälajiksi.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Circus macrourus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
Aiheesta muualla
- Arosuohaukka Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Arosuohaukka (Circus macrourus)
- ITIS: Circus macrourus (englanniksi)