Haukat

Nykymaailmassa Haukat on edelleen yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Haukat on edelleen keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille, olipa se sitten talouteen, jokapäiväiseen elämään tai yhteiskunnalliseen merkitykseen johtuen. Kautta historian Haukat:llä on ollut keskeinen rooli siinä, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat edelleen perustavanlaatuisia nyky-yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Haukat:een ja sen vaikutuksiin modernin elämän eri osa-alueilla.

Tämä artikkeli käsittelee lintuja. Sanan muut merkitykset täsmennyssivulla.
Haukat
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Petolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat
Accipitridae
Vieillot, 1816
Alaheimot[1][2][3]
Katso myös

  Haukat Wikispeciesissä
  Haukat Commonsissa

Haukat (Accipitridae) on petolintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Niiden koko vaihtelee pienistä varpushaukoista suuriin merikotkiin. Heimoon kuuluu 248 lajia 69 suvussa. Haukkoja elää kaikissa maanosissa kaikenlaisissa olosuhteissa, kuten aavikoilla, tundralla, metsissä ja vuoristoissa. Suomessa pesii 13 haukkalajia.[4]

Tuntomerkit

Haukoilla on koukkunokka, vahvat jalat ja terävät kynnet. Siivet ovat leveät ja voimakkaasti harittavat, ja ne sopivat hyvin liitämiseen ja kaarteluun.[5] Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat.[6]

Elintavat

Haukkojen poikaset pysyvät pesässään pitkään. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitamiseen, mutta pääasiassa koiras huolehtii ravinnon saalistuksesta.[6] Haukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Korppikotkia lukuun ottamatta haukat pyydystävät ja tappavat saaliinsa itse.[5]

Luokittelu

Haukkoihin kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on ”haukka”. Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen.selvennä Integrated Taxonomic Information System (ITIS) ei luokittele haukkojen heimoon alaheimoja[7].

Suvut

Accipitrinae

Aegypiinae

Aquilinae

Buteoninae

Circaetinae

Circinae

Elaninae

Gypaetinae

Haliaeetinae

Harpiinae

Melieraxinae

Milvinae

Pandioninae

Perninae

Polyboroidinae

Sagittariinae

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Lerner, Heather R. L. & Mindell, David P.: Phylogeny of eagles, Old World vultures, and other Accipitridae based on nuclear and mitochondrial DNA. Molecular Phylogenetics and Evolution, marraskuu 2005, 37. vsk, nro 2, s. 327–346. PubMed:15925523 doi:10.1016/j.ympev.2005.04.010 ISSN 1055-7903 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 1.3.2019. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 310. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4 (suomenkielisten nimien lähde)
  3. ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 749–750. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6 (suomenkielisten nimien lähde)
  4. ↑ Koskimies 2019, s. 111
  5. ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 88. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
  6. ↑ a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 23. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
  7. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipitrinae (TSN 553465) itis.gov. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Kerstin Viering, Roland Dr. Knauer: Päiväpetolinnut ja pöllölinnut - Lajit, elinympäristöt, käyttäytyminen. Naumann & Göbel 2011.
  • Klaus Malling Olsen – Carl Christian Tofte. Petolintuopas. Otava 2009.
  • Dick Forsman: Petolinnut. Otava. 2007. ISBN 978-951-1-21147-1
  • Dag Peterson, Juhani Lokki. Pohjolan petolinnut ja pöllöt. Kustannus-Mäkelä 2002.
  • Benny Génsbøl, Pertti Koskimies. Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. WSOY 1995.
  • Dick Forsman. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä 1993.
  • Teuvo Suominen. Lintujemme katoava aateli. WSOY 1967.
  • Dick Forsman. Suomen päiväpetolinnut : haukkojen ja kotkien määritysopas. Lintutieto 1980.