Väkänokkahaukka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Sen merkitys on siinä, miten se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti, mitä Väkänokkahaukka tarkoittaa, sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja tulevaisuuden ennustetta. Lisäksi analysoimme, miten Väkänokkahaukka vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli pyrkii antamaan kriittisen ja objektiivisen näkökulman kattavan näkemyksen Väkänokkahaukka:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmassa.
Väkänokkahaukka | |
---|---|
Väkänokkahaukka Brasiliassa Peruíbessa São Paulon osavaltiossa. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Alaheimo: | Perninae |
Suku: | Chondrohierax |
Laji: | '’uncinatus |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Väkänokkahaukka (Chondrohierax uncinatus) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen levinneisyysaluetta ovat Antigua ja Barbuda, Argentina, Barbados, Belize, Bolivia, Brasilia, Kolumbia, Costa Rica, Cuba, Dominica, Ecuador, El Salvador, Ranskan Guyana, Grenada, Guadeloupe, Guatemala, Guayana, Honduras, Martinique, Meksiko, Montserrat, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname, Trinidad ja Tobago, Yhdysvallat ja Venezuela.[1]
Lajia tavataan erityisesti kosteissa vuoristometsissä 2 700 metrin korkeuteen saakka. Esiintymisalueellaan se pesiin Kuubassa, Guadeloupessa ja Yhdysvalloissa.[3]
Joidenkin tutkijoiden mukaan laji Chondrohierax wilsonii on edelleen väkänokkahaukan alalaji, mutta Birdlife katsoo, että sitä on syytä pitää itsenäisenä lajina muun muassa sen suojelutilanteen vuoksi.[1]