Lintuhaukat
Lintuhaukat on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Syntymisestään lähtien se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputonta tutkimusta, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sen eri puolia. Tässä artikkelissa tutkimme Lintuhaukat:tä perusteellisesti sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme eri näkökulmia, joista tätä aihetta voidaan lähestyä, sekä sen vaikutuksia eri aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja teknologiassa. Lisäksi keskitymme alan asiantuntijoiden mielipiteisiin ja näkemyksiin tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Lintuhaukat:stä. Tämä on epäilemättä kiehtova aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee yksityiskohtaisen ja huolellisen pohdinnan.
| Lintuhaukat | |
|---|---|
 Kanahaukka (Accipiter gentilis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Alaheimo: | Accipitrinae |
| Suku: |
Lintuhaukat Accipiter Brisson, 1760 |
| Katso myös | |
Lintuhaukat (Accipiter) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku. Lintuhaukkojen sukuun kuuluu BirdLife Suomen mukaan 46 lajia,[1] mutta BirdLife Internationalin mukaan 48 lajia.[2]
Koko ja ulkonäkö
Lintuhaukat ovat pieniä tai keskikokoisia petolintuja. Niillä on leveät siivet ja pitkä pyrstö.[3]
Ravinto
Lintuhaukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lintuja, mutta myös pieniä nisäkkäitä. Lintuhaukat paikallistavat saaliinsa väijyen istumapaikalla tai tiedustelulennossa, jolloin ne voivat kaarrella korkeallakin. Saaliin paikallistettuaan lintuhaukat yllättävät uhrinsa nopealla yllätyshyökkäyksellä tai jahtaavat sitä ilmassa luottaen nopeuteensa. Lintuhaukat voivat saalistaa tiheässäkin metsässä, koska ne kykenevät nopeisiin käännöksiin pyöristyneiden siivenkärkiensä ja pitkän pyrstönsä ansiosta.[3]
Lisääntyminen
Lintuhaukkojen risupesä sijaitsee korkealla puussa, usein havupuussa.[3]
Lintuhaukkoihin kuuluvat lajit
Suohaukkojen arvellaan olevan lintuhaukkojen lähimpiä sukulaisia. DNA-analyysien perusteella on ehdotettu, että suohaukat olisivat jopa osa lintuhaukkojen ryhmää. Jos näin on, joudutaan alla olevaa perinteistä lajilistaa ja tieteellisiä nimiä muokaamaan.[4]
- Afrikanlintuhaukka (Accipiter tachiro)
- Afrikanvarpushaukka (Accipiter minullus)
- Amazoniankanahaukka (Accipiter poliogaster)
- Amerikanvarpushaukka (Accipiter striatus)
- Arovarpushaukka (Accipiter badius)
- Australiankanahaukka (Accipiter fasciatus)
- Celebesinvarpushaukka (Accipiter nanus)
- Fidžinlintuhaukka[5] (Accipiter rufitorques)
- Guineanlintuhaukka (Accipiter toussenelii)
- Haamulintuhaukka (Accipiter princeps)
- Harmaalintuhaukka (Accipiter poliocephalus)
- Idänvarpushaukka (Accipiter gularis)
- Kanahaukka (Accipiter gentilis)
- Keikarilintuhaukka (Accipiter melanochlamys)
- Kolibrihaukka (Accipiter superciliosus)
- Kongonvarpushaukka (Accipiter erythropus)
- Kuubanlintuhaukka (Accipiter gundlachi)
- Kyyhkyhaukka (Accipiter cooperii)
- Liskovarpushaukka (Accipiter trinotatus)
- Liuskelintuhaukka (Accipiter luteoschistaceus)
- Madagaskarinkanahaukka (Accipiter henstii)
- Madagaskarinlintuhaukka (Accipiter madagascariensis)
- Madagaskarinvarpushaukka (Accipiter francesiae)
- Mangrovevarpushaukka (Accipiter rhodogaster)
- Matkijalintuhaukka (Accipiter imitator)
- Molukkienkanahaukka (Accipiter meyerianus)
- Molukkienlintuhaukka (Accipiter erythrauchen)
- Molukkienvarpushaukka (Accipiter henicogrammus)
- Mustakanahaukka (Accipiter melanoleucus)
- Nikobaarienlintuhaukka (Accipiter butleri)
- Nokilintuhaukka (Accipiter brachyurus)
- Pilvimetsähaukka (Accipiter collaris)
- Ruostehousuhaukka (Accipiter bicolor)
- Ruostelintuhaukka (Accipiter rufiventris)
- Ruosteniskahaukka (Accipiter cirrhocephalus)
- Ruostevarpushaukka (Accipiter virgatus)
- Salomoninhaukka (Accipiter albogularis)
- Sammakkohaukka (Accipiter soloensis)
- Savannilintuhaukka (Accipiter ovampensis)
- Sirovarpushaukka (Accipiter brevipes)
- Täplälintuhaukka (Accipiter griseiceps)
- Töyhtölintuhaukka (Accipiter trivirgatus)
- Uudenkaledonianhaukka (Accipiter haplochrous)
- Vaaleakanahaukka (Accipiter novaehollandiae)
- Varpushaukka (Accipiter nisus)
- Viidakkolintuhaukka (Accipiter castanilius)
Lähteet
- Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ITIS: Accipiter (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Search Results BirdLife International. Viitattu 20.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 112. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Lerner, H., M. Klaver, D. Mindell: Molecular phylogenetics of the Buteonine birds of prey (Accipitridae). The Auk 125 (2): 304-315., 2008.
- ↑ Tarkkeiden käyttö suomenkielisissä nimissä BirdLife Suomi. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 6.8.2012.