Idänvarpushaukka

Nykyään Idänvarpushaukka on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Idänvarpushaukka:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Idänvarpushaukka on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Idänvarpushaukka:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Idänvarpushaukka:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Idänvarpushaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Lintuhaukat Accipiter
Laji: gularis
Kaksiosainen nimi

Accipiter gularis
(Temminck & Schlegel, 1844)[2]

Katso myös

  Idänvarpushaukka Wikispeciesissä
  Idänvarpushaukka Commonsissa

Idänvarpushaukka (Accipiter gularis) on haukkojen heimoon kuuluva lintulaji.

Esiintyminen

Lajia tavataan seuraavissa Itä-Aasian maissa: Bruneissa, Kambodžassa, Kiinassa, Hongkongissa, Intiassa, Indonesiassa, Japanissa, Pohjois-Koreassa, Etelä-Koreassa, Laosissa, Macaossa, Malesiassa, Mongoliassa, Myanmarissa, Filippiineillä, Venäjällä, Singaporessa, Taiwanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Lisäksi se esiintyy muuttolintuna Pohjois-Mariaaneilla ja sitä on tavattu myös Guamissa, mutta alkuperä on tuntematon.[1]

Se on muuttolintu.[3] Se pesii Kiinassa, Japanissa, Etelä- ja Pohjois-Koreassa ja Siperiassa ja talvehtii Indonesiassa ja Filippiineillä, jonne se muuttaa Kaakkois-Aasian halki.

Koko ja ulkonäkö

Se painaa keskimäärin 122 grammaa[3] ja sen pituus on 23–30 cm. Naaras on koirasta suurempi. Koiraalla siipien alapuoli on tummaraitainen, muuten alapuolelta se on vaalearaitainen, päältä tummanharmaa, ja sen silmät ovat punaiset. Naaraan silmät ovat keltaiset, sen alapuoli on tummaraitainen. Nuoret linnut ovat päältä ruskeita ja rinnassa niillä on raitoja.

Elinympäristö

Sen elinpiiriä ovat boreaalinen ja lauhkea vyöhyke sekä subtrooppiset ja trooppiset kosteat alavat seudut ja mangrovemetsät nousuveden yläpuolella, subtrooppiset ja trooppiset kuivat pensastot, sisämaan kosteikot ja joet sekä erilaiset puutarhat, viljelmät ja kaupunkialueet.[1]

Ravinto

Se syö lennossa pienempiä lintuja.

Alalajit

Laji jakautuu kolmeen alalajiin:[2]

  • Accipiter gularis gularis (Temminck & Schlegel, 1844)
  • Accipiter gularis iwasakii Mishima, 1962
  • Accipiter gularis sibiricus Stepanyan, 1959

Lähteet

  1. ↑ a b c BirdLife International: Accipiter gularis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipiter gularis (TSN 175322) itis.gov. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Birdlife.org (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) viitattu 11.5.2012