Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä Kolibrihaukka:een, aiheeseen, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan. Kolibrihaukka on aihe, joka kattaa monia näkökohtia ja jolla on erilaisia ulottuvuuksia, joita kannattaa tutkia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Kolibrihaukka on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa yritämme käsitellä Kolibrihaukka:tä eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Toivomme, että tämä analyysi rikastuttaa Kolibrihaukka-tietoa ja toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
Kolibrihaukka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: | Lintuhaukat Accipiter |
Laji: | superciliosus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kolibrihaukka (Accipiter superciliosus) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen esiintymisaluetta Etelä- ja Keski-Amerikassa ovat Argentiina, Brasilia, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, Ranskan Guyana, Guayana, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru ja Suriname.[1]
Linnun lukumäärä ei ole suuri, karkeasti arvioiden 670–6 700 aikuista yksilöä, ja määrä on myös pienenemässä, mutta sen ei kuitenkaan arvioida olevan uhanalainen.[1]
Se muodostaa superlajin yhdessä sisarlajinsa pilvimetsähaukan (”A.” collaris) kanssa.
Sillä on kaksi alalajia,[2] joita erottavat Andit. Ne eroavat toisistaan lähinnä pyrstön pituuden vuoksi. Väri- ja kokoero on pieni.