Avestan kieli
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Avestan kieli:n jännittävää maailmaa. Puhummepa sitten julkkiksen elämästä, historiallisesta tapahtumasta, yhteiskunnallisesta ilmiöstä tai mistä tahansa muusta aiheesta, siitä on varmasti paljon sanottavaa. Seuraavilla riveillä perehdymme Avestan kieli:n kiehtovimpiin yksityiskohtiin analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä vastaavalla alalla. Sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen rooliin populaarikulttuurissa perehdymme monenlaisiin näkökohtiin, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Avestan kieli:n suuruuden. Toivomme, että tämä luku on yhtä rikastuttava kuin viihdyttävä ja että se onnistuu antamaan sinulle uuden näkökulman Avestan kieli:een. Valmistaudu lähtemään tutkimus- ja oppimismatkalle!
| Avesta | |
|---|---|
 Kappale avestan kieltä |
|
| Oma nimi | 𐬎𐬞𐬀𐬯𐬙𐬀𐬎𐬎𐬀𐬐𐬀𐬉𐬥𐬀 |
| Muu nimi | zend |
| Tiedot | |
| Alue | Persia |
| Puhujia | 0 |
| Kirjaimisto | avestalainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet – iranilaiset kielet[1] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ae |
| ISO 639-3 | ave |
Avestan kieli (aikaisemmin myös zend) on zarathustralaisuuden pyhässä kirjassa Avestassa käytetyn kuolleen iranilaisen kielen nimitys. Intian parsit kutsuvat sitä pehleviksi.[2]
Avestan kieli on vanhin tunnettu iranilainen kirjakieli. Se sisältää sekä länsi- että itäiranilaisia aineksia. Tekstien katsotaan yleensä syntyneen Keski-Aasiassa tai Khorasanin maakunnassa. Avesta jakautuu kahteen historialliseen kielimuotoon: gathaan, jolla on kirjoitettu Zarathustran laatimina pidetyt hymnit, sekä nuorempaan avestan kieleen. Ne perustuvat ilmeisesti eri murteisiin.[2]
Avesta on kodifioitu varsin myöhään, sassanidien hallituskaudella 300-luvun lopussa tai 500-luvun puolivälissä. Tuolloin sen jo kuollutta kieltä käytettiin vain zarathustralaisten jumalanpalveluksessa. Kodifikaation yhteydessä Avestaa varten laadittiin erityinen keskipersiaan perustuva kirjaimisto, joka sisältää noin 50 merkkiä. Vanhimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1200–1300-luvuilta.[3]
Avestalainen kirjaimisto poistui käytöstä 600-luvulla Persian käännyttyä islaminuskoon.[4] Myöhemmin avestaa on kirjoitettu arabialaisilla tai gudžaratilaisilla kirjaimilla.[5]
Fonologia
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Avoin | a | ɒ |
Lähde:[6]
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||||
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | ||||||
| Frikatiivi | f | β | θ | ð | s | z | ʂ | ʃ | ʒ | x́ ~ xʷ ~ x | ɣ | h |
| Nasaali | m̥ | m | n | ɲ | ŋ́ ~ ŋʷ ~ ŋ | |||
| Likvida | r | ||||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[6]
Lähteet
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 10. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4
- ↑ Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 11. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4
- ↑ Avestan Omniglot. Viitattu 7.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Avestan Ethnologue. Viitattu 7.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Avestan www.languagesgulper.com. Viitattu 15.2.2021.
Aiheesta muualla
- Encyclopædia Iranica: Avestan language (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)