Balsapuu

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Balsapuu:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Balsapuu on konsepti, joka on herättänyt suurta kiistaa ja keskustelua eri aloilla akateemisesta kentästä politiikan ja yhteiskunnan kentälle yleensä. Vuosien varrella Balsapuu:llä on ollut keskeinen rooli tavassa, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Sen vaikutukset ovat olleet syvällisiä ja synnyttäneet monenlaisia ​​erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii kattavan analyysin avulla valaisemaan Balsapuu:n monimutkaisuutta ja merkityksellisyyttä, tarkastelemalla sen historiallisia juuria, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen ennustetta tulevaisuuteen.

Balsapuu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Alaheimo: Bombacoideae
Suku: Balsapuut Ochroma[2]
Sw.
Laji: pyramidale
Kaksiosainen nimi

Ochroma pyramidale
(Cav. ex Lam.) Urb. (1920)[3][4]

Synonyymit
  • Bombax pyramidale Cav. ex Lam.
  • Ochroma bicolor Rowlee
  • Ochroma concolor Rowlee
  • Ochroma grandiflorum Rowlee
  • Ochroma lagopus Sw.
  • Ochroma obtusum Rowlee
Katso myös

  Balsapuu Wikispeciesissä
  Balsapuu Commonsissa

Balsapuuta

Balsapuu[5][2] (Ochroma pyramidale, syn. Ochroma lagopus) on malvakasvien (Malvaceae) heimoon kuuluva trooppinen puu, joka tunnetaan kevyestä puuaineksestaan (60–200 kg/m³). Se on balsapuiden (Ochroma) suvun ainoa laji.[4]

Balsapuu kasvaa luonnonvaraisena pohjoisessa Etelä-Amerikassa ja Keski-Amerikassa. Sitä viljellään myös Aasiassa ja Afrikassa.

Balsapuu on erittäin nopeakasvuinen puu; se on jo kahden vuoden vanhana 4–6 metriä korkea ja hakkuukypsä 6–8 vuoden ikäisenä, jolloin sen korkeus on 16–22 metriä ja rungon paksuus noin 30 cm. Täysikasvuisen balsapuun korkeus voi olla 40 metriä ja rungon paksuus 100 cm.

Käyttö ja ominaisuudet

Vanhastaan Etelä-Amerikan Tyynenmeren rannikon asukkaat ovat tehneet balsapuusta uppoamattomia kalastuslauttoja, minkä vuoksi eurooppalaiset valloittajat antoivat puulle nimeksi balsapuu (espanjan kielen lauttaa tarkoittavan sanan mukaan). Nämä lautat olivat Thor Heyerdahlin balsapuusta rakennetun Kon-tiki-aluksen esikuvia. Balsapuuta käytetään nykyään paljon pakkausmateriaalina keveytensä ja lämmöneristävyytensä vuoksi. Se on myös lentokoneiden, lennokkien ja eräiden uistimien rakennusaine. Muun muassa isobritannialaisen, toisen maailmansodan aikaisen, De Havilland Mosquito -hävittäjäpommikoneen rakennusmateriaalina on käytetty balsapuuta. Balsapuusta voidaan valmistaa myös erittäin hyvälaatuista paperia sen pitkien kuitujen ansiosta. Nykyään Amazonian luononvaraistakin balsaa käytetään myös tuulivoimaloiden potkureissa[6].

Balsapuuta voidaan helposti työstää kaikilla tavallisilla puuntyöstötyökaluilla, mutta leikkaavien terien on syytä olla hyvin teräviä. Vähänkin tylsynyt terä jättää balsapuuhun helposti rikkonaisen työstöpinnan. Balsapuu tukkii hyvin hienon hiekkapaperin. Liimaliitokset pitävät balsapuussa erinomaisesti, kun taas naulat ja ruuvit eivät pidä lainkaan. Balsapuulle soveltuvat myös tavalliset puun pintakäsittelyaineet.[7]

Lähteet

  1. ↑ Midgley, S., Jenkin, B. & Thomson, L.: Ochroma pyramidale IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Ochroma (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 5.1.2021.
  3. ↑ ITIS (englanniksi)
  4. ↑ a b USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Ochroma Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 16.12.2012. (englanniksi)
  5. ↑ Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 98. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  6. ↑ Carolina Morales: Alkuperäiskansat jäävät jalkoihin, kun Amazonin balsapuu päätyy Euroopan tuulimyllyjen potkureihin. (verkkoversio) KU, 16.1.2025. Helsinki/Bagua, Peru: IPS/KU. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.1.2025.
  7. ↑ Puukeskus

Aiheesta muualla