Banjar (austronesialainen kieli)-maailmassa löydämme loputtomasti näkökohtia, jotka saavat meidät pohtimaan, kyseenalaistamaan ja jopa ihmettelemään. Banjar (austronesialainen kieli) on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta monissa läpi historian, sen juuret ulottuvat muinaisiin ajoiin ja sen vaikutus on edelleen läsnä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Banjar (austronesialainen kieli):n eri puolia sen vaikutuksista kulttuuriin sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Yksityiskohtaisen ja rikastuttavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvällisesti kaiken, mitä Banjar (austronesialainen kieli) tarjoaa meille, paljastaen mysteereitä, paljastaen totuuksia ja tarjoamalla kattavan näkemyksen tästä ilmiöstä.
Banjar | |
---|---|
Tiedot | |
Alue |
![]() |
Puhujia | 3,5 miljoonaa (2000) |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet malaijilaiset kielet |
ISO 639-3 | bjn |
Banjar on austronesialainen kieli, jota puhutaan Indonesiassa Borneon saaren eteläosassa.[1][2] Sitä puhuu vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan äidinkielenään 3,5 miljoonaa ihmistä.[1] Banjar on Etelä-Kalimantanin provinssin lingua franca ja sen käyttö on yleistymässä myös Keski- ja Itä-Kalimantanissa.[1]
Banjar luokitellaan malaijilaisten kielten alaryhmään ja se on läheistä sukua malaijin kielelle. ISO 639 -kielitunnusstandardissa se katsotaan osaksi malaijin makrokieltä.[1]