Itä-Kalimantan
Itä-Kalimantan:n maailmassa on aina ollut suurta kiinnostusta ja loputonta uteliaisuutta. Muinaisista ajoista lähtien Itä-Kalimantan on herättänyt ihmiskunnan huomion joko sen mysteerin, merkityksen, vaikutuksen tai ylivoimaisuuden vuoksi. Riippumatta ajasta, paikasta tai kulttuurista, Itä-Kalimantan on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja vaikuttanut tapoihin, uskomuksiin, päätöksiin ja tekoihin. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Itä-Kalimantan:n kiehtovaa maailmaa analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutusta yhteiskuntaan. Syvän analyysin avulla löydämme Itä-Kalimantan:n monet puolet, selvitämme arvoituksia, selvitämme käsitteitä ja jaamme uusia näkökulmia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin tätä jännittävää aihetta.
| Itä-Kalimantan Kalimantan Timur |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Indonesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Samarinda |
| Pinta-ala | 204 534 km² |
| Väkiluku (2010) | 3 235 400 |
| – väestötiheys | 27 as./km² |
| Kielet | Indonesia |
| Kansat |
Jaavalaiset (30%) Bugisit (18%) Muita 52%[1] |
Itä-Kalimantan (indonesiaksi Kalimantan Timur) on provinssi Indonesiassa Borneon saaren itäosassa. Se sijaitsee Malesian puolella sijaitsevasta Sarawakin provinssista kaakkoon, Pohjois-Kalimantanin provinssista etelään, Celebesinmerestä lounaaseen, Makassarinsalmesta luoteeseen, Keski-Kalimantanista koilliseen ja Länsi-Kalimantanista itään.[2] Se on yksi viidestä Borneon saarella sijaitsevasta Indonesian provinssista. Itä-Kalimantanin pääkaupunki on sen kaakkoisosassa sijaitseva Samarinda.[2] Provinssi on pinta-alaltaan Indonesian toiseksi suurin Papuan jälkeen, sen pinta-ala on 204 534 neliökilometriä. Itä-Kalimantanin asukasluku oli noin 3 235 100 vuonna 2010.[3][4]
Provinssin korkeimmat vuoret, eli yli 2 000 metrin korkeuteen yltävät Kemul ja Menyapa, sijaitsevat Iranvuorilla. Vuoristoalueet ovat tiheiden trooppisten sademetsien peitossa, joissa kasvaa esimerkiksi. tiikkejä, tammia ja mäntyjä. Mahakamjoki virtaa Itä-Kalimantanin provinssissa. Sademäärät ovat suuria, mikä on johtanut maaperän köyhtymiseen.[2]
Indonesian presidentti Joko Widodo ilmoitti vuonna 2019, että maa alkaa valmistella pääkaupungin siirtoa Itä-Kalimantanin provinssiin. Syitä ovat esimerkiksi nykyisen pääkaupungin Jakartan saasteet, ruuhkat ja alttius luonnonkatastrofeille. Siirron kustannuksiksi arvioidaan 30 miljardia euroa, ja uuden pääkaupungin sijainniksi on suunniteltu Balikpapanin ja Samarindan läheistä aluetta.[5]
Itä-Kalimantanin sisäosien väestö koostuu pääosin dajakeista, kun taas rannikkoalueilla väestö koostuu malaijeista, jaavalaisista, kiinalaisista ja bugiseista. Rannikkoalueilla islam on yleisin uskonto, ja merkittävä osa sisämaa-alueiden asukkaista on kristittyjä.[2]
Lähteet
- ↑ Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d East Kalimantan britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
- ↑ INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ East Kalimantan indonesia-tourism.com. Viitattu 8.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Indonesia suunnittelee siirtävänsä pääkaupunkinsa Borneon saarelle yle.fi. 26.8.2019. YLE Uutiset. Viitattu 23.8.2020.
Aiheesta muualla
- Itä-Kalimantanin provinssin webportaali (indonesiaksi) (kaltimprov.go.id/)