Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Gorontalo:tä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Gorontalo on ollut kiinnostava aihe pitkään, ja sen vaikutus kattaa monia nykyajan elämän osa-alueita. Vuosien mittaan Gorontalo:stä on tehty laajaa tutkimusta, jonka tuloksena on saatu runsaasti tietoa aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on omaksuttu Gorontalo:een, sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi keskustelemme Gorontalo:n käytännön ja teoreettisista vaikutuksista eri alueilla politiikasta tieteeseen populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin loppuun mennessä toivomme saavamme kattavan yleiskatsauksen Gorontalo:stä ja ymmärtänyt sen merkityksen nykymaailmassa.
Gorontalo | |
---|---|
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Hallinto | |
– Pääkaupunki | Gorontalo |
Pinta-ala | 11 257 km² |
Väkiluku (2010) | 995 500 |
– väestötiheys | 170 as./km² |
Kielet |
Indonesia Gorontalo |
Kansat |
Gorontalolaiset (90%) Jaavalaiset (2%)[1] |
Gorontalo on Sulawesin saarella sijaitseva Indonesian provinssi. Se sijaitsee saaren pohjoisosassa. Sen naapuriprovinssit ovat lännessä Keski-Sulawesi ja idässä Pohjois-Sulawesi. Gorontalon eteläpuolella on Tomininlahti ja pohjoispuolella Celebesinmeri. Gorontalo erotettiin Pohjois-Sulawesista omaksi provinssikseen vuonna 2000[2][3][4]
Gorontalon pääkaupunki ja suurin kaupunki on Gorontalo. Provinssin pinta-ala on 11 257 neliökilometriä ja asukasluku noin 995 500 (vuonna 2010). Gorontalolaiset muodostavat provinssin suurimman väestöryhmän. Gorontalon puhutuimmat kielet ovat gorontalon kieli ja indonesia.[2][5][4]