Bengkulu
Nykyään Bengkulu on erittäin tärkeä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Alkuperäistään lähtien Bengkulu on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen seurauksia ja seurauksia. Ajan myötä Bengkulu on kehittynyt ja sopeutunut ympäristön muutoksiin pysyen aina läsnä julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Bengkulu:een, ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
| Bengkulu Sumatera Utara |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Indonesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Bengkulu |
| Pinta-ala | 19919 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 691 600 |
| – väestötiheys | 92 as./km² |
| Kielet |
Rejang Bengkulu Indonesia |
| Kansat |
Rejangit (60%) Jaavalaiset (22%) Serawait (17%) Lembaklaiset (5%) Pasemahit (4%) Minangkabaut (4%) Malaijit (3%) Sundalaiset (3%) Batakit (2%)[1] |
Bengkulu on yksi Indonesian provinsseista. Sen alue käsittää pikän ja kapean kaistaleen Sumatran saaren lounaisrannikkoa, Intian valtameren rannalla. Bengkulun naapuriprovinssit ovat Länsi-Sumatra, Jambi, Etelä-Sumatra ja Lampung. Bengkulun pääkaupunki on myös nimeltään Bengkulu. Provinssin asukasluku on noin 1 691 600 (vuonna 2010) ja pinta-ala 19 919 neliökilometriä.[2]
Provinssin asukkaista noin 60% kuuluu Rejang-kansaan. Jaavalaisia on noin 22% ja Serawaita 17%. Provinssin puhutuin kieli on Rejangin kieli.[1][3][4]
Historia
Brittiläiset perustivat vuonna 1685 Bengkulun alueelle siirtokunnan Kaakkois-Aasian kauppansa tukikohdaksi. Britit antoivat alueen nimeksi Bencoolen ja alueelle rakennettiin Fort Marlboroughin linnoitus alueen turvaksi.[5][6] 1800-luvulle tultaessa Bengkulu oli ainoa alue Sumatralla, jota hollantilaiset eivät hallinneet.[5] Vuonna 1824 britit ja hollantilaiset solmivat sopimuksen, jolla Bengkulun alue luovutettiin hollantilaisille. Vastaavasti britit saivat hollantilaisten hallitseman Malakan. Maiden tekemän sopimuksen mukaisesti Hollannin Itä-Intian alueisiin kuului nykyinen Indonesian alue ja britit saivat Malakan niemimaan.[7] Bencoolenia hallinnut kuvernööri Thomas Stamford Raffles perusti alueelta lähdettyään uuden brittien kauppatukikohdan Singaporeen.[5][7]
Lähteet
- ↑ a b Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ INDONESIA: Urban Municipality Population Citypopulation.de. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ Rejang in Indonesia joshuaproject.net. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Serawai in Indonesia joshuaproject.net. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Bengkulu indonesia-tourism.com. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Fort Marlborough indonesia.travel. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6