Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Birger Krogius:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Birger Krogius on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Birger Krogius on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on johtanut sen tärkeyden ja merkityksen ymmärtämiseen eri alueilla. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme valaisevamme Birger Krogius:n eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Birger Krogius on epäilemättä kiinnostava aihe myös tulevaisuudessa, ja sen vaikutusten ymmärtäminen nykymaailmassa on välttämätöntä.
Birger Jarl Krogius (9. joulukuuta 1901 Helsinki – 18. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen laivanvarustaja ja kauppaneuvos.
Birger Krogiuksen vanhemmat olivat kauppaneuvos Lars Karl Krogius (1860–1935) ja Sigrid Liljeqvist. Krogius teki ylioppilaaksi päästyään 1920 edestakaisen matkan Australiaan suomalaisella nelimastoparkki Favellilla, joka toimi koululaivana. Valmistuttuaan diplomiekonomiksi Svenska Handelshögskolanista Krogius opiskeli 1925–1926 myös London School of Economicsissa. Krogius oli 1927–1968 perheensä omistaman Ab Oceanfart Oy -varustamon toimitusjohtajana ja vuosina 1939–1949 Suomen Etelä-Amerikan Linja Oy:n toimitusjohtajana. Sotavuosien jälkeen hän toimi myös Suomen Höyrylaiva Oy:n toimitusjohtajana 1946–1969 ja vastasi varustamon aluskannan uusimisesta sotavuosien ja sotakorvausten aiheuttamien menetysten jälkeen. Krogius sai kauppaneuvoksen arvon 1952. Krogius oli useaan otteeseen Suomen laivanvarustajayhdistyksen puheenjohtajana ja vuodesta 1951 hän toimi Nyländska Jaktklubben-purjehdusseuran kommodorina.
Birger Krogius oli naimisissa 1927–1986 Gunhild Helene Grenmanin (1903–1986) kanssa.