Brit Pettersen
Seuraavassa artikkelissa perehdymme Brit Pettersen:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja huomaamme sen merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Brit Pettersen on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja miten se on leimannut trendejä ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Brit Pettersen:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on meille tarjottavanaan.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Brit Pettersen vuonna 1980. | |||
Maa:  Norja
| |||
| Naisten maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Sarajevo 1984 | viesti | |
 Pronssia |
Lake Placid 1980 | viesti | |
| Pronssia |
Sarajevo 1984 | 10 km | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Oslo 1982 | viesti | |
 Hopeaa |
Seefeld 1985 | 20 km | |
| Pronssia |
Oslo 1982 | 5 km | |
| Pronssia |
Oberstdorf 1987 | 10 km | |
Brit Pettersen Tofte (s. 29. marraskuuta 1961 Lillehammer) on norjalainen maastohiihtäjä ja olympiavoittaja.[1]
Pettersen nousi kansainvälisesti tunnetuksi vuonna 1980, jolloin hän voitti nuorten maailmanmestaruuden 5 kilometrillä ja viestissä sekä saavutti olympiapronssia Lake Placidin kisojen viestissä. Viestihiihdon maailmanmestaruuden hän saavutti kaksi vuotta myöhemmin Oslon MM-kilpailuissa ja olympiakultaa Sarajevossa 1984.[1] Henkilökohtaisilla matkoilla hän saavutti MM-hopeaa 20 kilometrillä Seefeldissä 1985 hävittyään Norjan neloisvoittoon päättyneessä kisassa 18,4 sekuntia vasta viime hetkellä kilpailuun valitulle ikätoverilleen Grete Ingeborg Nykkelmolle[2] sekä yhden olympiapronssin ja kaksi MM-pronssia.
Vuonna 1986 hänelle myönnettiin Holmenkollen-mitali.[3]
Lähteet
- Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 165–166. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8
Viitteet
- ↑ a b Arponen, ym., s. 168
- ↑ Turun Sanomat 27.1.1985
- ↑ Camilla Flaatten: Hun ble ingen mester Nettavisen. 20.3.2010. Viitattu 1.10.2023. (norjaksi)