Byri på svensk

Nykymaailmassa Byri på svensk on edelleen monien ihmisten mielenkiinnon, keskustelun ja pohdinnan aihe. Sen merkitys on säilynyt ajan myötä, ja sen vaikutus näkyy eri yhteyksissä ja tilanteissa. Byri på svensk on jättänyt merkittävän jäljen, joka ansaitsee tutkimisen ja analysoinnin yhteiskunnallisesta vaikutuksesta sen merkitykseen kulttuurissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkasti Byri på svensk:n roolia ja merkitystä, jotta voimme syventää sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutusta nykymaailmaan.

Byri på svenska ("aloita ruotsiksi") oli alkujaan vuosina 2005–2008 kampanja, jossa pyrittiin rohkaisemaan kokkolalaisia puhumaan ruotsia myös tuntemattomien henkilöiden kanssa esimerkiksi kaupoissa.[1] Kampanjan päättyessä vuonna 2008 toteutettiin kysely, jonka mukaan 40% kertoi käyttävänsä ruotsia enemmän kampanjan ansiosta ja 4/5 vastaajasta katsoi, että vastaavia kampanjoita tarvitaan myös tulevaisuudessa.[2] Kampanja sai jatkoa vuonna 2010 ja jatkui talven yli.[3].

Vuonna 2019 Folktinget jakoi ansiomitalin kampanjan aktiiville, Catarina Silvanderille.[4]

Kampanjan nimi on Kokkolan paikallista murretta ja kääntyy kirjakielelle muodossa Börja på svenska.

Lähteet

  1. ↑ Språkbarometern 2004–2016: Forskningsrapport (pdf) (s. 89) 2016. Oikeusministeriö. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 21.1.2021.
  2. ↑ "Byri på svensk" togs väl emot i Karleby svenska.yle.fi. 6.6.2008. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Enlund, Patrik: "Byri på svensk" startar igen i Karleby svenska.yle.fi. 5.10.2010. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
  4. ↑ Mottagare av folktingsmedaljen 2019 www.folktinget.fi. 11.11.2019. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)