Seuraavassa artikkelissa perehdymme Condorcet’n menetelmä:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Se on ongelma, joka koskee kaiken ikäisiä ihmisiä ja eri puolilla maailmaa, ja sillä on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tarkastelemme Condorcet’n menetelmä:een liittyviä eri näkökohtia, mukaan lukien sen historiaa, vaikutusta populaarikulttuuriin, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi tutkimme Condorcet’n menetelmä:een osallistuvien asiantuntijoiden ja ihmisten mielipiteitä saadaksemme täydellisemmän ja luotettavamman käsityksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osa artikkelisarjaa |
Vaalit |
---|
![]() |
Condorcet’n menetelmä eli Condorcet’n vaalitapa on vaalitapa, joka on nimetty 1700-luvulla eläneen ranskalaisen markiisi Nicolas de Condorcet’n mukaan. Condorcet-voittaja on jonkin äänestyksen ehdokas, joka on jokaista muuta ehdokasta suositumpi, jos ehdokkaita verrataan kaksittain. Condorcet-kriteerin täyttäviä vaalitapoja on useita, ei ainoastaan yksi. Joskus nimeä käytetäänkin koko tällaisten vaalitapojen ryhmästä.
Condorcet’n paradoksista johtuen yksiselitteistä voittajaa ei ole kaikissa Condorcet-vaalitavalla toteutetuissa äänestyksissä.
Jokainen äänestäjä lajittelee ehdokkaat haluamaansa suosituimmuusjärjestykseen omalle äänestyslipulleen. Jokaisella ehdokasparilla vertaillaan, kumpaa ehdokkaista useampi äänestäjä on äänestänyt toisen edelle (ehdokkaat, joiden kohdalle äänestäjä ei ole merkinnyt sijalukua, tulkitaan yleensä äänestettyjä ehdokkaita epäsuositummiksi ja keskenään yhtä suosituiksi). Jos yksi ehdokkaista voittaa pareittain kaikki muut ehdokkaat, hänet valitaan.