Nykymaailmassa Cozumelinsirppimatkija:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Cozumelinsirppimatkija on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei jää huomaamatta. Vuosien varrella Cozumelinsirppimatkija on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on osoittanut sen merkityksen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Cozumelinsirppimatkija:n merkitystä ja sen vaikutuksia eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykymaailmassa.
Cozumelinsirppimatkija | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Matkijat Mimidae |
Suku: | Sirppimatkijat Toxostoma |
Laji: | guttatum |
Kaksiosainen nimi | |
Toxostoma guttatum |
|
![]() Cozumelinsirppimatkijan levinneisyys |
|
Katso myös | |
|
Cozumelinsirppimatkija (Toxostoma guttatum) on äärimmäisen uhanalainen Cozumelin saarella Jukatanin niemimaan itärannikolla elävä varpuslintu.
Kooltaan cozumelinsirppimatkija on noin 23 cm pitkä. Linnun vatsa on valkoinen ja siinä on mustia pisteitä. Cozumelinsirppimatkijan selkä, päälaki ja pyrstö ovat väriltään punaruskeat. Silmän ympärys on ruskea. Siivet ovat punaruskeat ja niissä on valkoisia ja mustia raitoja. Lajin nokka on lievästi alaspäin kaareva.[2]
Cozumelinsirppimatkijat elävät saaren metsissä. Aikaisemmin niitä tavattiin myös pensaikkoalueilta. Laji liikkuu usein maanpinnan tuntumassa. Cozumelinsirppimatkijakannan kooksi arvioidaan alle 50 yksilöä[2]. Laji oli hyvin yleinen ennen vuotta 1988, jolloin saarelle iski hurrikaani Gilbert, jonka seurauksena kanta vähentyi voimakkaasti. Lisäksi hurrikaanien Roxannen ja Wilman arvellaan vähentäneen kantaa. Lisäksi elinympäristöt ovat huvenneet hakkuiden vuoksi[1].