Varpuslinnut
Nykymaailmassa Varpuslinnut on aihe, joka on herättänyt laajan yhteiskunnan huomion ja kiinnostuksen. Populaarikulttuurin vaikutuksista politiikkaan ja talouteen Varpuslinnut on tullut aihe, joka ei jää huomaamatta. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Varpuslinnut on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua asiantuntijoiden ja maallikoiden keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Varpuslinnut:n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
| Varpuslinnut | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: |
Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758 |
| Heimot | |
| Katso myös | |
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat[4].
Ulkonäkö ja koko
Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman varpuslinnuista pienin on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.
Heimot
- Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae)
- Afrikansiepot (Platysteiridae)
- Afrikantöpökerttuset (Macrosphenidae)
- Asitit (Philepittidae)
- Australiankiipijät (Climacteridae)
- Bulbulit (Pycnonotidae)
- Drongot (Dicruridae)
- Harlekiinit (Eurylaimidae)
- Helmikkäät (Pardalotidae)
- Hertut (Cisticolidae)
- Hippiäiset (Regulidae)
- Hispaniolantangarat (Phaenicophilidae)
- Hopeatilhet (Hypocoliidae)
- Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae)
- Irenat (Irenidae)
- Jorat (Aegithinidae)
- Kaivajat (Scleruridae)
- Kaljukkaat (Eupetidae)
- Kapinmesikot (Promeropidae)
- Kardinaalit (Cardinalidae)
- Keikarinapsijat (Tachurididae)
- Kerttulit (Parulidae)
- Kerttuset (Acrocephalidae)
- Kerttutimalit (Pellorneidae)
- Kertut (Sylviidae)
- Kiharapyrstöt (Mohoidae)
- Kipuajat (Dendrocolaptidae)
- Kiurut (Alaudidae)
- Kookakot (Callaeidae)
- Korpraalikertut (Hyliotidae)
- Koskikarat (Cinclidae)
- Kotingat (Cotingidae)
- Kottaraiset (Sturnidae)
- Kuhankeittäjät (Oriolidae)
- Kukastajat (Dicaeidae)
- Kutojat (Ploceidae)
- Käpinkäiset (Campephagidae)
- Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae)
- Laulupenkojat (Psophodidae)
- Lavastajat (Ptilonorhynchidae)
- Leijut (Artamidae)
- Lepinkäiset (Laniidae)
- Lesket (Viduidae)
- Leveänokkaharlekiinit (Calyptomenidae)
- Loisnokkelit (Buphagidae)
- Loistopeipot (Estrildidae)
- Luurat (Grallariidae)
- Lyyrypyrstöt (Menuridae)
- Madagaskarinkertut (Bernieridae)
- Malurit (Maluridae)
- Marjastajat (Melanocharitidae)
- Matkijat (Mimidae)
- Medestäjät (Nectariniidae)
- Mesikot (Meliphagidae)
- Mohuat (Mohouidae)
- Monarkit (Monarchidae)
- Mustapääpeukaloiset (Donacobiidae)
- Mutavarikset (Corcoracidae)
- Muurat (Formicariidae)
- Nakkelit (Sittidae)
- Napsijat (Pipromorphidae)
- Nikatorit (Nicatoridae)
- Oranokat (Oxyruncidae)
- Orneerot (Furnariidae)
- Paksunokkaviheltäjät (Eulacestomidae)
- Palmulaiset (Dulidae)
- Paratiisilinnut (Paradisaeidae)
- Parvipenkojat (Pomatostomidae)
- Peipot (Fringillidae)
- Penkojat (Orthonychidae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Peukaloiset (Troglodytidae)
- Peukaloiskerttulit (Zeledoniidae)
- Peukkulit (Pnoepygidae)
- Pikkunapparit (Platyrinchidae)
- Pitat (Pittidae)
- Pittalit (Melampittidae)
- Pulmuset (Calcariidae)
- Pussitiaiset (Remizidae)
- Puukiipijät (Certhiidae)
- Puumuurat (Thamnophilidae)
- Pyrstöpunavarpuset (Urocynchramidae)
- Pyrstötiaiset (Aegithalidae)
- Pyrstötimalit (Leiotrichidae)
- Pääskyt (Hirundinidae)
- Rastaat (Turdidae)
- Rautiaiset (Prunellidae)
- Rillit (Zosteropidae)
- Rillitanssijat (Pipritidae)
- Rotkotangarat (Calyptophilidae)
- Ruusutangarat (Rhodinocichlidae)
- Sapajoat (Sapayoaidae)
- Sepeltapakulot (Melanopareiidae)
- Siepot (Muscicapidae)
- Sieppomonarkit (Stenostiridae)
- Silkkikerttuset (Scotocercidae)
- Silkkitilhet (Ptiliogonatidae)
- Sinilakit (Ifritidae)
- Sirkkalinnut (Locustellidae)
- Sirkkulit (Passerellidae)
- Sirkut (Emberizidae)
- Sukasmalurit (Dasyornithidae)
- Suomuviheltäjät (Rhagologidae)
- Sääskikertut (Polioptilidae)
- Tangarat (Thraupidae)
- Tanssijat (Pipridae)
- Tapakulot (Rhinocryptidae)
- Tiaiset (Paridae)
- Tiaismalurit (Acanthizidae)
- Tiaismarjastajat (Paramythiidae)
- Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae)
- Tilhet (Bombycillidae)
- Timalit (Timaliidae)
- Tityrat (Tityridae)
- Tulikaulukset (Pityriaseidae)
- Tulinakkelit (Neosittidae)
- Tupsuviheltäjät (Oreoicidae)
- Turpiaalit (Icteridae)
- Tyrannit (Tyrannidae)
- Töpökät (Conopophagidae)
- Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae)
- Uudenseelanninmesikot (Notiomystidae)
- Uunilinnut (Phylloscopidae)
- Valetangarat (Mitrospingidae)
- Vangat (Vangidae)
- Varikset (Corvidae)
- Varpuset (Passeridae)
- Viheltäjät (Pachycephalidae)
- Viiksitimalit (Panuridae)
- Viiriäispenkojat (Cinclosomatidae)
- Vilistäjät (Acanthisittidae)
- Vilkkuperät (Onychorhynchidae)
- Vireot (Vireonidae)
- Viuhkot (Rhipiduridae)
- Vuorikerttulit (Peucedramidae)
- Västäräkit (Motacillidae)
Katso myös
- Luettelo Suomen linnuista: Varpuslinnut
- Suomessa pesivät varpuslinnut pesimäkantakokoineen ja uhanalaisuusluokkineen
- Laululinnut
Lähteet
- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0