Nykymaailmassa Kertut:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kertut on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa, kulttuurielämän, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Kun tutkimme tätä aihetta lisää, astumme monien mahdollisuuksien ja näkökulmien universumiin, jotka kutsuvat meidät pohtimaan, kyseenalaistamaan ja keskustelemaan Kertut:sta. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventymään eri näkökohtiin, jotka tekevät Kertut:stä niin tärkeän aiheen nykyään, ja tutkimme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla.
Kertut | |
---|---|
![]() Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Kertut Sylviidae Vigors, 1825 |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Kertut (Sylviidae, aiemmin Sylvidae) on pienten varpuslintujen heimo. Niillä on tavallisesti vaatimaton ulkonäkö ja hyönteissyöjän hento, suora nokka. Ne elävät metsissä, pensaikoissa tai ruohikoissa ja kaistikoissa. Heimon lajeja tavataan Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta.
Aikaisemmin kerttuihin luettiin lajeja, jotka nykyään luetaan kuuluvaksi kerttusten (Acrocephalidae), sirkkalintujen (Locustellidae), uunilintujen (Phylloscopidae), silkkikerttusten (Scotocercidae), afrikantöpökerttusten (Macrosphenidae), madagaskarinkerttujen (Bernieridae), herttujen (Cisticoliidae) tai korpraalikerttujen (Hyliotidae) heimoihin. Toisaalta monia aikaisemmin timalien (Timaliidae) heimoon kuuluvia lajeja luetaan nykyisin kuuluviksi kerttuihin.[1][2] BirdLife Suomen luokituksessa kerttuihin kuuluu 19 sukua[3].