Viuhkot on aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Sen tärkeydestä ja merkityksellisyydestä on tullut useiden eri alojen keskustelujen ja keskustelujen keskipiste. Akateemisesta alasta ammattialalle Viuhkot on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen vaikutuksista ja seurauksista tämän päivän yhteiskuntaan. Kun yhä useammat ihmiset syventyvät Viuhkot:n tutkimiseen ja ymmärtämiseen, paljastuu uusia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka rikastavat olemassa olevaa tietoa tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Viuhkot:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, analysoimme sen kehitystä, sen haasteita ja sen mahdollista tulevaa kehitystä.
Viuhkot | |
---|---|
![]() Tuhkaviuhko (Rhipidura albiscapa) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Viuhkot Rhipiduridae Sundevall, 1872 |
Katso myös | |
Viuhkot (Rhipiduridae) eli aikaisemmalta nimeltään viuhkamonarkit[1] on varpuslintujen lahkoon kuuluva runsaslajinen lintuheimo.
Viuhkot ovat pienikokoisia hyönteissyöjälintuja, jotka elävät Australiassa, Oseaniassa ja eteläisessä Aasiassa. Ne ovat 11,5–21 cm pitkiä, niillä on pitkä pyrstö, jonka ne usein levittävät viuhkamaiseksi, ja suvulleen tyypillisesti ne seisoessaan roikottavat siipiään. Viuhkot saalistavat pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä. Sukupuolet ovat enimmäkseen samanvärisiä. Molemmat puolisot osallistuvat pesän rakentamiseen ja poikasten hoitoon. Pesä on rakennettu puun oksanhaaraan kuivista ruohoista ja heinistä sekä hämähäkinseiteistä.
Viuhkolajit BirdLife Suomen lajiluettelossa, 47 lajia:[2]
Näistä omat sukunsa muodostavat:
Viuhkojen sukuun kuuluvat lajit: