Laululinnut

Nykymaailmassa Laululinnut on aihe, joka on yhä ajankohtaisempi ja herättää kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Laululinnut:n vaikutus näkyy selvästi tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, viestintätavoistamme kuluttajapäätöksiimme. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia täysin Laululinnut:n vaikutusta elämäämme ja analysoida sen eri puolia ja lähestymistapoja. Sen alkuperästä tulevaisuuden ennusteisiin asti käsitellään olennaisia ​​näkökohtia, joiden avulla lukija ymmärtää Laululinnut:n merkityksen nykymaailmassa.

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Linnaeus, 1758
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[2].

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[4]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]

Taksonomia

Corvida

Passerida

Suomessa tavatut laululinnut

Kiurut

Pääskyt

Västäräkit

Tilhet

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat

Peukaloiset

Rautiaiset

Rastaat

Kertut

Hippiäiset

Siepot

Timalit

Pyrstötiaiset

Tiaiset

Pähkinänakkelit

Puukiipijät

Pussitiaiset

Kuhankeittäjät

Lepinkäiset

Varikset

Kottaraiset

Varpuset

Peipot

Kerttulit

Sirkut

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
  4. ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 874–875. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 6.1.2014.
  6. ↑ a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 6.1.2014.
  8. ↑ a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.